Valkeakosken tehtaat ja yhdyskunta

Valkeakosken tehtaat ja niihin liittyvät laajat asuinalueet sekä useat yhteiskunnalliset rakennukset kuvastavat esimerkillisellä tavalla taajaman rakentumista teollisuuden ja vesistön yhteyteen. Kerroksellinen, 1900-luvun alkupuolelta aina 1960-luvulle rakentunut kokonaisuus kertoo monipuolisesti teollisuus- ja asuinrakentamisen kehittymisestä.

Edelleen toiminnassa oleva suurteollisuus muodostaa näkyvän elementin metsä- ja vesistömaisemassa. Valkeakosken puunjalostusteollisuuden tehdaspaikat ovat Myllysaaressa ja Tervasaaressa. Myllysaari liittyy historialliseen kanavamiljööseen, missä punatiiliset tuotantorakennukset ja entinen kanavakasöörin talo vanhan kanavauoman tuntumassa muodostavat merkittävän kokonaisuuden yhdessä 1950-luvulla valmistuneiden uuden sulkukanavan, voimalaitoksen ja kaupungintalon kanssa.

Tervasaaren tehdasalueen arkkitehtonisesti huomattavimmat osat ovat 1930-luvulla rakennetut punatiilinen paperitehdas ja konttori. Säteri Oy:n keinokuitutehtaan pääosin vuoteen 1945 mennessä valmistunut ja jo 1950-luvulla laajennettu tehdas kohoaa Mallasveden rannalla. Punatiilisen tehdasalueen reunalla on konttorirakennus, jonka pääjulkisivun lasiseinämä antaa valoa aulaan.

Säterin tehtaan rakennukset, samoin kuin tehtaan asuinalueet, ovat arkkitehtien Martta Martikainen-Ypyä ja Ragnar Ypyä suunnittelemat. Valkeakosken teollisuuslaitoksiin liittyy korkeatasoisia teollisuuden ja Valkeakosken kauppalan asuntoalueita. Tehdasyhtiöiden asuntoalueet sijaitsevat pääosin Valkeakosken pohjoisrannalla.

Etelärannalla ovat pääosin entisen kauppalan alueelle rakennetut asuinalueet Haka-alue, Kauppilanmäki ja Yrjölä. Omaleimainen Haka-alue, joka on Valkeakosken vanhin pientaloalue, koostuu 1930- ja 1940-luvulla rakennetuista taloista jyrkkälappeisine satulakattoineen. Aivan Vanajaveden rannassa olevan Kauppilanmäen vanhinta rakennuskantaa ovat Lempääläntielle ja Niementielle 1935-1939 rakennetut arkkitehti W.G. Palmqvistin ja rakennusmestari Esko Aron suunnittelemat viisi rakennusta virkailijoille.

Tonteista osa on rintamamiestontteja. Kauppilanmäen eteläpuolelle 1948 kaavoitettu Yrjölä on säilynyt yhtenäinen tyyppitaloalue 1940-1950-luvulta. Alue koostuu kahdenperheen taloista, jotka ovat talousrakennuksineen säilyneet rakentamisaikaisessa asussa. Tallinmäki on Yhtyneiden Paperitehtaiden vanhin omakotitaloalue Valkeakoskella.

Tallinmäen itäosassa Ulvajankadulla sijaitsevat Säteri Oy:n työsuhdeasuinnoiksi suunnitellut ns. "Alppitalot" ja kaksi mestarien rivitaloa. Kirjasniemi on Säteri Oy:n toimihenkilöiden asuntoalue, jossa tehtaan johtajiston ja insinöörien yksikerroksiset, aumakattoiset asuinrakennukset ovat tehtaan läheisyydessä Mallasveteen pistävän niemen kärjessä.

Naisvirkailijoiden asuntola, kaksikerroksinen Kirjaslinna, on sijoitettu kauemmas rannasta maaston korkeimmalle kohdalle. Kirjasniemen kanssa samanaikaisesti 1946 kaavoitetussa Ulvajanniemessä on Säteri Oy:n työväelleen rakennuttamia kolmea eri talotyyppiä edustavia yhdenperheen taloja sekä kolme asuinkerrostaloa.

Ulvajanniemen kolme pientalotyyppiä ovat Ragnar Ypyän ja kerrostalot arkkitehtitoimisto Ypyä-Martikainen-Malmion käsialaa. Roukonperä on Yhtyneiden Paperitehtaiden 1950-luvulla Roukonsuon taakse, tehtaiden ja aiempien asuntoalueiden pohjoispuolelle, kaavoittama asuntoalue. Roukonperässä rakentaminen on toteutettu yhtenäisesti Esko Aron suunnittelemalla talotyypillä, samoin kuin 1960-luvulla rakennetulla viereisellä Mäntylän asuntoalueella.

Valkeakosken seurakunnan 1969 valmistuneella jyrkkäkattoisella kirkolla ja sen korkeankapealla kellotornilla on kaunis sijainti Mallasveden ja Vanajaveden välisen vesiuoman tuntumassa. Kirkon viereisessä koulurakennusryhmässä on mm. 1937 ja 1967 välillä rakennettu Apian koulu (purettu v. 2009 jälkeen) sekä nykyisin aikuiskoulutuskeskuksen käytössä koulurakennus.

Valkeakosken vesimaisemaan kuuluvat lisäksi sulkukanavan koillispuolella olevat Apian avokanava riippusiltoineen ja Kirjaslammen uimalaitos.