Kansallisesti merkittävä

Vaajakosken teollisuusympäristö

Jyväskylä

Miksi käydä täällä

Vaajakoski on arkkitehtuuriltaan yhtenäisimpiä osuusliikkeen rakentamia teollisuusalueita Suomessa: SOK rakensi koskelle vuodesta 1916 alkaen tulitikku-, makeis- ja virvoitusjuomatehtaita, ja molemmin puolin Naissaarta jyrisevät 1920 ja 1942 valmistuneet vesivoimalaitokset.

Katso: Etsi Naissaaresta alueen vanhimmat miljööt — norjalaisen Salvesenin ajan 1870-luvun hirsirakennukset, höyrysahan pajarakennus ja voima-asema — ja maantien varresta SOK:n funkis-henkiset Apteekkitalo ja kahvila-ravintola.

Tietoa kohteesta

Vaajakoski on tuotantorakenteeltaan monipuolisimpia ja arkkitehtuuriltaan yhtenäisimpiä osuusliikkeen rakentamia teollisuusalueita Suomessa. Nais- ja Varassaaressa sekä rautatieaseman ympäristössä on lukuisia teollisuuslaitoksia, kuten SOK:n tulitikku-, makeis-, virvoitusjuoma-, harja- ja puunjalostustehdas sekä saha.

Naissaaressa ovat alueen vanhimmat teollisuusmiljööt, norjalaisen omistajan Salvesenin ajalta säilyneet 1870-luvun hirsirakennukset, höyrysahan pajarakennus ja voima-asema. Vaajakosken teollisuusympäristöjen rakennuttaja on vuodesta 1916 alkaen ollut SOK. SOK:n suunnittelijoina ovat olleet mm. arkkitehdit Paavo Riihimäki, Erkki Huttunen ja Valde Aulanko.

Koskessa ovat vesivoimalaitokset Naissaaren molemmin puolin. Ne on rakennettu 1920 ja 1942. Funkis-henkinen kerhorakennus ja johtajan asunto ovat 1930-luvulta. Samalla vuosikymmenellä on valmistunut naulatehtaan rakennus. Varassaaressa ovat mm. tulitikku- ja kalustetehtaan rakennukset. Mantereella, kosken länsirannalla, on rautatieasema 1910-luvulta.

Makeistehdas Pandan vanhimmat rakennukset sen lähistöllä ovat 1920-luvulta. Teollisuusalueen ympärille rakennettiin virkailijoiden ja työntekijöiden asuma-alueet, joista virkailijoiden rakennukset ovat säilyneet. Taajaman halki kulkevan maantien varressa ovat SOK:n arkkitehtuurin malliesimerkit Apteekkitalo ja kahvila-ravintolan rakennus.