Tykkisluuppi

Sijaintipaikka on Kotkan edustalla Kuutsalon ja Halssinsaaren länsipuolella ja Lehmäsaaren pohjoispuolella, Lehmäsaaren ja Kukourinkarien välisellä alueella noin 10 metrin syvyydessä hiekka - ja sorapohjalla. Kohteen lähellä noin 20 - 30 metrin päässä on ns. Jollahylky (id 1114). Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus keularangasta perärankaan on 20 - 22 metriä ja leveys 4,5 - 5 metriä.

Hylky lepää kölillään pohjois-luoteissuunnassa jonkin verran pohjahiekkaan vajonneena. Jäljellä olevat kyljet kohoavat pohjasta noin 70 - 90 cm:n korkeuteen. Sikokölin päällä on havaittavissa yksi mastonkenkä. Hylyn sisäpuolella on havaittavissa tiililatomus sekä puisia pyöriä, joiden oletetaan olevan peräisin tykkilaveteista.

Hylyn löysi kotkalainen sukeltaja Kalevi Lindström 1990. Löytäjä teki hylystä luonnospiirroksen. Hylky erottui Kymenlaakson maakuntamuseon 1992 organisoimassa luotauskartoituksessa. Kymenlaakson maakuntamuseo järjesti hylyllä kenttätöitä 1993, jolloin Harry Alopeaus teki hylystä luonnospiirroksen ja videokuvasi hylyn.

Kuva-aineisto on Kymenlaakson maakuntamuseon kokoelmissa. Hylystä teetettiin 3D-mallinnus 2019 Suomen merimuseon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyä varten. Näyttelyn taustatyössä syntyi oletus, että hylky olisi venäläinen puolikaleeri Slobnaia (Slobnaja). Alus oli valmistunut Pietarissa 1788. Sen pituus oli 23 metriä ja leveys 6 metriä.

Aseistuksena oli 12 tykkiä ja miehistön lukumäätä on 60. Alus upposi Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa 1790. Hylkyä ei ole ajoitettu eikä arkeologisia kaivauksia ole tehty. Identifiointia ei ole vahvistettu. Museovirasto viistokaikuluotasi hylyn 2021. Vuonna 2023 Suomen meriarkeologinen seura teki tarkastussukelluksen kohteelle.