Keisari Aleksanteri III:n toivomuksesta 1800-luvun lopulla rakennettu kalastusmaja seisoo Kymijoen suuhaaran saarella - keisariperheelle pystytetyistä rakennuksista ainoa Keisarillisen palatsin ohella.
Katso: Huomaa kansallisromanttinen hirsihuvila, jonka suunnittelivat arkkitehdit Magnus Schjerfbeck ja Sebastian Gripenberg, sekä Valamon munkkien rakentama avoseinäinen tsasouna.
Langinkoski on ainutlaatuinen keisarihallitsijaan liittyvä rakennusmuistomerkki ja Keisarillisen palatsin ohella ainoa keisariperheelle pystytetty rakennus Suomessa. Venäjän keisarin Aleksanteri III:n toivomuksesta 1800-luvun lopussa rakennettu kalastusmaja sijaitsee Kymijoen suuhaarassa olevalla saarella.
Kansallisromanttiseen henkeen rakennetun hirsihuvilan suunnittelusta vastasivat yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehdit Magnus Schjerfbeck ja Sebastian Gripenberg, kiinteän sisustuksen ja kalusteiden muotoilusta Jac. Ahrenberg. Irtaimisto ja tekstiilit on hankittu osana kokonaissuunnitelmaa.
Valamon munkkien rakentama avoseinäinen tsasouna on kunnostettu tsaariperheen käyttöön. Keisarillisen kalastusmajan lisäksi saarilla on yhtenäisen suunnitelman mukaan toteutettu hirsinen kalastajien asuinrakennus sekä kalan säilytyksen edellyttämät tarverakennukset. Langinkoski on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja luonnonsuojelualuetta.
Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on keisari Aleksanteri III:n rakennuttama kalastusmaja, joka valmistui vuonna 1889. Sen suunnitteli Magnus Schjerfbeck. Kalastusmaja siirtyi Suomen itsenäistyttyä valtiolle, ja sitä käytettiin senaattorien ja ministerien kesäasuntona. Siitä tuli museo vuonna 1933. Museo siirtyi vuonna 2018 Suomen kansallismuseon alaisuuteen.
Kansallisesti merkittävä
Suojeltu rakennusKotka
Lue lisää
Suojeltu rakennusKotka
Lue lisää
Suojeltu rakennusKotka
Lue lisää
Kansallisesti merkittävä
Suojeltu rakennusPyhtää
Lue lisää