Sylvöjärven kapealla länsirannalla Toivonojan kartano kohoaa peltomaiseman keskeltä yhtenä 1800-luvun lopun noususuhdanteen edustavimmista kartanoista, epäsymmetrisine hahmoineen ja runsaine julkisivulistoituksineen.
Katso: Astu sisään ja viivy päärakennuksen seinä- ja kattomaalausten äärellä: voimakasväriset, renessanssista periytyvät kuva- ja ornamenttiaiheet sekä runsaskoristeiset kaakeliuunit.
Toivonojan kartano on edustavimpia esimerkkejä 1800-luvun lopulla ilmenevästä, taloudelliseen noususuhdanteeseen liittyvästä kartanorakentamisesta. Toivonojan kartano sijaitsee Salpausselän pohjoispuolella avautuvassa maanviljelysmaisemassa, kapean Sylvöjärven länsirannalla. Kookas päärakennus on pohjois-etelä -suuntainen, rapatut talousrakennukset ja väentupa muodostavat oman ryhmänsä peltoa halkaisevan tien varrella.
Päärakennuksen ympärillä on järveen ja rantapeltoihin ulottuva puisto, jossa on mm. päärakennuksen tyyliä noudatteleva leikkimökki. Arkkitehtuurisuuntauksen ominaispiirteitä ovat rakennusvolyymin epäsymmetrisyys, huomattavat mittasuhteet, runsaat julkisivulistoitukset ja ulokkeet. Sisätiloja leimaavat runsaat ja voimakasväriset seinä- ja kattomaalaukset renessanssista periytyvine kuva- ja ornamenttiaiheineen, korkeat pariovet listalaitteineen sekä kookkaat, runsaskoristeiset kaakeliuunit.
Toivonojan kartano on Nastolassa sijaitseva kartano. Kartanon päärakennuksen runko on vuodelta 1807, ja nykyinen ulkokuori on vuodelta 1876. Kartanon tilaan kuuluu maata 160 hehtaaria, josta peltoa on 48 hehtaaria. Tila sijaitsee Sylvöjärven rannalla, ja rantaviivaa on kilometri. Yritysjohtaja Jorma Ollila ja hänen vaimonsa ostivat kartanon vapaa-ajanasunnokseen 3,7 miljoonalla markalla tammikuussa 2000.
Suojeltu rakennusLahti
Lue lisää
Kansallisesti merkittävä
Kansallisesti merkittävä
Kansallisesti merkittävä
Kansallisesti merkittävä
Kansallisesti merkittävä