Parainen Malmi

Paraisten kirkon nykyisellä paikalla on mahdollisesti ollut puukirkko jo 1200-luvulla. Kivikirkkoa on rakennettu 1400-luvun puolivälistä alkaen. Kirkkoa edeltävästä tai sen aikaisesta asutuksesta ei ole tarkempaa tietoa. Sen sijaan paikalla on mahdollisesti ollut markkinapaikka jo pitkään. Markkinat ovat loppuneet viimeistään 1530-luvulla.

Lähteiden perusteella alueella on ollut pysyvää asutusta viimeistään 1560-luvun alussa ja sen asukkaita mainitaan asutuksen yleisluettelossa 1570-luvulla. Tällöin kyseessä ovat nimien perusteella käsityöläiset ja kirkon toimintaan liittyvät asukkaat. Malmin vanhimmat löydöt ovat keskiajalta. Kirveensilmän puumateriaalista on saatu C14-ajoitus 1190-1300 calAD.

Rautakirveen lisäksi paikalta on hevosenkengän katkelma keskiajalta, Siegburg-tyypin keramiikan pala 1300-luvulta tai 1400-luvun alusta ja kivitavarakeramiikan pala 1500-luvulta tai 1600-luvun alusta. Löydöt ovat peräisin kirkon kaakkoispuolelta, nurmialueelta n. 100 m päästä kirkosta, jonne v. 2002 kaivettiin kaukolämpökaivanto.

Kaivannossa havaittiin myös tumma maakerros ja tiilimurskaa. Löydöt ovat Paraisten kotiseutumuseon kokoelmissa. Vuoden 2023 koekaivaustutkimuksissa kiinteistölle 445–20–7–4 rakennettavan roskakatoksen paikalle tehdyssä koeojassa havaittiin 40–60 cm syvyydessä puujäännöksistä ja palaneesta savesta muodostunut ilmiö, jonka seassa oli myös hiiltä.

C14-ajoituksen perusteella tämä rakenne ajoittuu 1500-luvulle. Löytöinä otettiin talteen mm. kolmijalkapadan jalka, rihvelitaulun pala, luuta ja pala kivisavikeramiikkaa. Edellämainitun evidenssin perusteella voidaan olettaa, että keskiaikaisen Malmin alueella on erittäin paljon potentiaalia keskiaikaisten kulttuurikerrosten ja rakenteiden säilymiselle.

Tämän vuoksi Malmin alue inventoitiin vuosina 2024-2025. Raportointi tapahtui kiinteistöittäin/tonteittain. Lähtökohtana oli alueen kartta 1700-luvun lopulta ja tontit arvotettiin luokkiin 1-3 sen mukaan, kuinka vanhaa rakennuskanta tontilla on ja kuinka paljon alueella on kunnallisteknisiä kaivantoja.

Inventoinnissa käytiin läpi 53 tonttia, joista suurimmalla osalla on 1700-1800-luvun rakennuksia ja joiden pihapiirit ovat pysyneet muuttumattomina kauan aikaa. Näiden tonttien muinaisjäännöspotentiaali on suuri, ja ne kuuluvat luokkiin 1-2. Tonteista vain kuuden arvioitiin kuuluvan luokkaan 3 eli niiden osalta nykyrakentaminen lienee hävittänyt jäljet vanhemmista kulttuurikerroksista kokonaan. Malmin muinaisjäännösalueen rajausta laajennettiin kattamaan inventoinnissa 1-2 -luokkaan arvioidut tontit.