Nauvon kirkko

Kivikirkko, keskiaikainen. Pyhälle Olaville omistettu Nauvon keskiaikainen kivikirkko kertoo saaristomeren varhaisesta pysyvästä asutuksesta. Mäen rinteessä kirkonkylän muun asutuksen yläpuolella sijaitsevan keskiaikaisen kivikirkon päädyissä oleva tiilikoristelu keskittyy kookkaaseen ristikuvioon. Myöhemmin madallettu vesikatto on katettu paanuilla.

Sakariston vieressä on pulpettikattoinen ns. pikkukirkko. Alkuperäisessä muodossaan säilyneessä kuori-ikkunassa on kalkkikivinen puitejako. Viisitraveisessa kolmilaivaisessa kirkkosalissa on neliskulmaiset pilarit, holvit ovat yksinkertaiset ristiholvit. Keskilaiva on sivulaivoja leveämpi ja korkeampi.

Sakariston länsipuolella oleva kirkkosaliin avautuva ns. pikkukirkko toimii nykyisin kastekappelina. Holvien ruoteet ja vyökaaret on kuvioitu, holveissa on primitiivisiä kalkkimaalauksia. Pilareissa ja seinissä olevat suurikuvioiset maalausfragmentit ovat 1600-luvulta. Ovelliset penkkikorttelit 1600-luvun penkinpäätyineen ja saranoineen luovat kirkkosaliin hillityn harmonisen tunnelman.

Alttarilla on ikkunan eteen sijoitettu 1400-luvun alusta peräisin oleva krusifiksi. Lasimaalaukset ovat osin 1900-luvun alun kopioita. Kirkkotarhaan johtaa kirkon länsipuolella harmaakivestä tehty porttihuone vuodelta 1767. Harmaakivestä rakennetut pohjaltaan neliömäiset pyramidikattoiset luu- ja ruumishuoneet osoittavat kirkkotarhan vanhat luoteiskulmat.

Niiden välissä on 1700-luvun lopulta peräisin oleva Finckenberg-suvun hautakappeli, josta on 1909 tehty siunauskappeli. Kalliolla kirkkotarhan luoteispuolella seisovassa, 1751 rakennetussa punaiseksi maalatussa kellotapulissa on nelikulmainen hirrestä salvottu pohjakerros, jonka päältä kohoaa 1872 uusittu kahdeksankulmainen kellokerros.