Nokian teollisuuslaitokset

Nokianvirran Emäkosken varrelle perustetut metsä- ja kumiteollisuuden tuotantolaitokset kuuluvat Suomen teollistumisen keskeisiin ympäristöihin. Historiallisesti Nokian puunjalostusteollisuus edustaa modernin paperiteollisuuden varhaisinta vaihetta 1860-luvulta. Kumiteollisuuden alalla Nokiasta on muodostunut 1900-luvun aikana teollisuusalansa synonyymi.

Teollisuuslaitokset muodostavat historiallisesti laajan, kerroksellisen ja arkkitehtonisesti arvokkaan kokonaisuuden, joka on edelleen teollisessa käytössä. Teollisuuslaitokset sijaitsevat Nokianvirran äärellä. Kanava erottaa tehdassaarelle vanhan paperitehtaan, sen vieressä jokirannassa nousevat uuden tehtaan rakennukset.

Tuotantorakennusten vanhin kerrostuma on peräisin 1800-luvun lopusta; laajennuksia ja muutoksia on tehty erityisesti 1930-luvulla. Tehtaan konttori on yhtiön suunnittelutehtävissä 1900-luvun alussa toimineen arkkitehti Birger Federleyn tuotantoa. Nokianvirran eteläpuolella sijainneesta sulfiittiselluloosatehtaasta on todisteina enää muutamia rakennuksia, mm. happotornit ja spriitehdas.

Paperinvalmistus jatkuu uuden tehtaan alueella, jonka perustana ovat 1940- ja 1950-lukujen rakennusvaiheet. Tehtaan tuntumassa Kullaanvuorella on arkkitehti Bertel Strömmerin 1930-luvulla suunnittelema kumitehtaan ja paperitehtaan ammattikoulu. Nokianvirran rantavyöhyke on saanut nykymuotonsa voimalaitosrakentamisen myötä 1971, jonka seurauksena Nokian koskimaisemalle tunnusomaisista tehtaan voimala- ja patolaitoksista ovat kertomassa enää valssipadon kiviarkut.

Nokian kumitehtaan tuotantolaitokset ovat kasvaneet useissa, viime vuosiin jatkuneissa laajennusvaiheissa monumentaaliseksi punatiiliseksi rakennusryhmäksi. Kaarevakulmainen ja tornillinen entinen kalossitehdas 1920-luvulta ja 1942 toimintansa aloittanut rengastehdas ovat kaupunkikeskustaan avautuvan tehdasjulkisivun vanhimmat kerrostumat. 1920-luvun rakennuksiin kuuluvat korttelin sisäosassa sijaitsevat autorengastehdas ja entinen isännöitsijän asuinrakennus.

Kumitehtaan rakennukset on suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist, jonka piirustuksien mukaan on rakennettu myös yhtiön työntekijöiden seurantaloon Kerhola, Souranderintien varrella. Seuratalon vieressä on kumitehtaan rakennusmestari N. Salmisen piirtämä Mannerheimin Lastensuojeluliiton neuvola, Lastentalo, 1930-luvulta.