Lövkärr

Kohde sijaitsee välittömästi tien vieressä tien ja Lammansmossenin suoalueen välissä avohakatulla, hienoa hiekkaa olevalla tasaisella mäntykankaalla. Kangas muodostaa suhteellisen kapean kaistaleen Lammasmossenin ja tien väliin. Alueen läpi kulkee suolta vettä tuova uoma, joka on ollut alun perin puro ja joka on nyt osin kaivettu suon kuivatusojituksen osaksi.

Maaperää ei ole ilmeisesti muokattu ainakaan voimakkaasti hakkuun jälkeen (kevyt laikutus) ja alue on istutettu männylle. Kankaalla kasvaa nuorta mäntyä, nuorta kuusta, lehtipuuvesakkoa ja se on hyvin heinävaltainen. Kohteessa on useita matalia kuopanteita ja kumpuja, joista ainakin osa on raudanvalmistustoimintaan liittyviä jäännöksiä.

Osa kuopanteista voi liittyä muuhunkin toimintaan ja osa saattaa olla luontaisiakin. Suurimmat ja selkeimmät jäännökset sijoittuvat tien viereen ja osa niistä on vaurioitunut tien kunnostamisen ja metsänhakkuun yhteydessä. Maaperässä on useassa paikassa hyvin voimakkaasti punaiseksi värjäytyneitä kerrostumia ilmeisesti kuumuuden vaikutuksesta.

Lisäksi maaperässä on nokisia ja hiilisiä alueita. Eri tavoin värjääntyneitä kohtia voi havainnoida laajalla alueella laikutuksen takia. Luontainen hiekka on alueella erittäin vaaleaa tai kellanvaaleaa. Tien vieressä muinaisjäännöksen profiili on rikkoutunut ja tarkasteltavissa usean kymmenen metrin pituudelta.

Maaperässä ei havaittu mitään ikääviä löytöjä, kuten keramiikkaa tai muita esinelöytöjä tai esineen kappaleita tarkastuksessa 2019. Löytöinä saatiin yksi kappale voimakkaasti palanutta savea, jossa on karkeita maasälvän muruja seassa (paksuus noin 1 cm, koko noin 6,5 cm x 4,5 cm), sileähkö pinta ja sisäpuolella murrospinta.

Kyseessä on mahdollisesti palanen raudansulatusuunin savisilauksesta tai jostakin savesta muovatusta rakenneosasta. Historiallisten lähteiden ja karttojen antaman tiedon perusteella vaikuttaa siltä, että kyseessä voisi olla 1500-lukuun ja/tai 1600-lukuun ajoittuva Osmundsbyn ja Gebbelbyn kylien rajalle sijoittuva historiallisen ajan raudanvalmistuspaikka.

Osmundsbyn sepät tekevät rautaesineitä 1540-1570-luvuilla Raaseporin linnalle ja kuninkaankartanolle. Ei ole poissuljettua, etteikö kyseessä voi olla myös rautakauteenkin ajoittuva kohde. Maaperäkartan (1:20 000) perustella Lövkärr ja Lammansmossen sijaitsevat samalla hiekkamuodostumalla kuin kohde Raasepori Krogarbacken (1000034418) koillisessa lähellä Läppträsketiä.

Krogarbackenin maaperässä havaittiin maastotarkastuksessa 24.4.2019 runsaasti rautasaostumia. On mahdollista, että myös Lammansmossenin ja sen ympäristön maat ovat rautapitoisia ja siten esim. Lammansmossenista on voitu saada riittävän rautapitoista materiaalia eli suomalmia raudan tuotantoa varten.