Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue

Littoisten verkatehdas on yksi Suomen vanhimmista ja historiallisesti merkittävimmistä tekstiilitehtaista. Alue on harkitun rakennustoiminnan tuloksena syntynyt arkkitehtonisesti korkeatasoinen teollisuusyhdyskunta, jonka suunnittelijoina on ollut maamme nimekkäimpiä arkkitehtejä. Se on ominaispiirteensä hyvin säilyttänyt esimerkki suljetusta yhdyskunnasta, joka tarjosi jäsenilleen kaikki palvelut ja toimintamahdollisuudet, joista myöhemmin yhteiskunta tuli vastaamaan.

Kotimäki työväen asuinalueena kuuluu 1920-luvun parhaimmistoon niin suunnittelultaan, viihtyisyydeltään kuin säilyneisyydeltään. Littoisten entisen verkatehtaan aluetta hallitsevat punatiiliset tuotantorakennukset. Näistä vanhin on 1820-luvulta pääosan ollessa 1800-luvun loppupuolelta ja 1920-luvulta.

Alueella on myös 1850-luvulla rakennettu, arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelema kahdeksankulmainen konttori- ja asuinrakennus. Verkatehtaan vanhat tilat on pääosin muutettu asuinkäyttöön. Tuotantorakennuksiin liittyy laaja 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa rakennettu työväen asuntoalue, jolla sijaitsee myös tehdasyhteisön kirkkona oleva entinen kirjasto- ja lukusalirakennus, kerhotilana toimiva entinen työväen yhteiskeittiö ja asuinkäyttöön kunnostettu tehtaankoulu.

Tehtaanjohtajan asuintalo ns. Schnittin linna sijaitsee mäellä tehtaan eteläpuolella. Asuinrakennuksen piirustukset ovat hampurilaisen arkkitehtitoimisto J. Schwartzin käsialaa. Niemessä tehdasalueen luoteispuolella on tehtaan teknillisen johtajan asuintalo. 1920-luvulla rakennettu Kotimäki-niminen yhtenäinen ja tiivis, puistomainen työväen asuinalue muodostuu arkkitehti Bertel Jungin laatimien tyyppipiirustusten mukaan rakennetuista satulakattoisista ja lautavuoratuista omakotitaloista.