Kyminlinnan maalinnoitus

Kyminlinna on suurista linnoituksista ainoa lähes kaikkine etuvarustuksineen säilynyt Kaakkois-Suomen linnoitus. Kyminlinna on osa keisarinna Katariina II:n aikana aloitettua Ruotsia vastaan rakennettua linnoitusketjua. Epäsäännöllisen pentagonin muotoinen tähtimäinen linnoitus, joka rakentuu viidestä bastionista ja niiden välisistä kurttiinimuureista ja kaponieereista, on sisähalkaisijaltaan lähes puolen kilometrin mittainen.

Linnoitusniemen alue on kokonaispinta-alaltaan yli 80 hehtaaria. Linnoituksen sisäpuolella on rakennuskantaa 1810-luvulta, kuten vartiorakennus kummankin portin tuntumassa sekä upseerisiipi, sotilaskasarmi ja entinen keittiörakennus linnoituksen koillisosassa. Kyminlinnan koillinen portti on tehty 1930-luvulla käyttäen mallina Kyminlinnan ensimmäisen maalinnoituksen porttipiirustusta.

Alkuperäisen linnoitusportin kaltainen lounaisportti on rekonstruoitu 1980-luvulla. Linnoituksen ulkopuolella koillisessa sijaitseva puinen komendantintalo vuodelta 1879 toimii ravintolana ja varuskuntakerhona. Kyminlinna on rakennettu keskiaikaisen kuninkaankartanon, Kymenkartanon maille. Nykyään kartano sijaitsee linnoituksen pohjoispuolella Kymijoen monihaaraisessa suistomaastossa rannalla, jossa Suuri Rantatie ylittää Kymijoen.

Kartanon mansardikattoinen päärakennus on linnoituksen rakentamisen ajalta 1790-luvulta ja suuret graniittiset talousrakennukset 1900-luvun alusta. Linnoitusmuurin länsipuolella, Kymijoen saarella on Sutelan keskiaikainen kylätontti, jonka kylärakenne ja tiestö ovat säilyneet hyvin. Kyminlinna on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.