Kansallisesti merkittävä

Kymijoen rajalinnakkeet

Avaa Google Mapsissa

Miksi käydä täällä

Kymijoen molemmin puolin nousevat linnakkeet kertovat 1700-luvun rajasta: Turun rauhan 1743 jälkeen valtakuntien raja kulki jokea pitkin, ja sen turvaksi venäläiset ja ruotsalaiset rakensivat omat varustuksensa.

Katso: Etsi venäläisten 1743 jälkeen jokirantaan rakentama Ruotsulan redutti, joka turvasi strategisesti tärkeää ylityspaikkaa maantien haarautuessa kohti Anjalaa ja Iittiä.

Tietoa kohteesta

Kymijoen rajalinnakkeet ovat merkittäviä 1700-luvun puolustushistoriaan kuuluvia Ruotsin ja Venäjän välisen rajan muistomerkkejä. Kymijoen molemmilla rannoilla sijaitsevat linnakkeet on rakennettu turvaamaan valtakuntien välistä rajaa Turun rauhan 1743 jälkeen, jolloin raja on kulkenut pitkin Kymijokea ja sen läntistä suuhaaraa.

Ahvenkoskella, Kymijoen itäpuolella Pyhtäällä, on venäläisten rakentamia rajalinnakkeita ja vallituksia vanhan maantien ja rajanylityspaikan turvana. Joen länsirannalla Ruotsinpyhtään puolella on ruotsalaisten rakentamia linnoitteita. Ruotsulan redutti on venäläisten 1743 jälkeen Kymijoen rantaan rakentama.

Ruotsulan maavallitus on turvannut strategisesti tärkeää ylityspaikkaa, jossa maantie haarautuu kohti etelää Anjalaan ja länteen kohti Iittiä. Ruotsulan vastarannalla on ollut ruotsalaisten rakentama Keltin redutti, joka on myöhemmin tuhoutunut. Villikkalan keskeneräiseksi jäänyt linnake on Kustaan sodan jälkeen ruotsalaisten rakentama 1793-1794.

Sen ulkovarustukset on rakennettu Elimäki-Anjala -maantien turvaksi sen molemmin puolin. Sippolanjoen varrella on puolestaan venäläisten 1791 rakentama Liikkalan varustus, joka on rakennettu suojaamaan Haminasta Anjalaan johtavaa maantietä. Varustus koostuu kahdesta maarakenteisesta linnakkeesta ja niitä yhdistävästä katvetiestä. Eteläisessä linnakkeessa on neljä puolibastionia pohjoisen linnakkeen ollessa epäsäännöllinen.

Museoviraston tietokanta
Kymijoen rajalinnakkeet | Aikapolku