Miksi käydä täällä
Piikkiönlahden rannalla, alun perin kokonaan veden ympäröimänä, kohosi Turun piispojen keskiaikainen kivilinna — laajimmillaan päälinna ja kolme esilinnaa, merkitykseltään verrattavissa Turun, Hämeenlinnan ja Viipurin kruununlinnoihin.
Katso: Linnan raunioilta käänny Kuusiston kartanoon: sen korkean aumakaton kattama puinen päärakennus on ainoa vuoden 1732 mallipiirustuksilla valmistunut everstin virkatalo ja yksi vanhimmista säilyneistä puuasuinrakennuksista.
Tietoa kohteesta
Turun piispojen keskiaikainen hallinto- ja turvapaikka Kuusistossa on ainutlaatuinen maamme keskiaikaisten linnojen joukossa. Alun perin piispan, myöhemmin kruunun latokartanona toimineen Kuusiston kartanon päärakennus on ainoa säilynyt vuoden 1732 mallipiirustuksilla valmistunut everstin virkatalo.
Lisäksi se on vanhimpia säilyneitä puisia asuinrakennuksia. Kuusiston piispanlinnan rauniot ja kartano lähiympäristöineen, tiestöineen, vanhoine peltoviljelyksineen ja Kappelinmäen muinaismuistoalueineen muodostavat yhden maamme merkittävimmistä historiallisista kokonaisuuksista ja vaikuttavan kulttuurimaiseman.
Sisäsaariston suojassa, Piikkiönlahden rannalla sijaitseva linna on ollut alun perin kokonaan veden ympäröimä. Laajimmillaan se on ollut päälinnan ja kolme esilinnaa käsittävä kivilinna, joka on merkitykseltään ja varustelultaan ollut vertailukelpoinen kruunun linnoihin Turussa, Hämeenlinnassa ja Viipurissa.
Uskonpuhdistuksen jälkeen raunioituneen piispanlinnan lähimaastossa olevasta Kuusiston kartanosta on tullut Kuusiston hallinnollinen keskus. Puinen päärakennus on rakennettu Suomen sotaväen päällikön, Turun jalkaväkirykmentin everstin virkataloksi. Korkean aumakaton kattaman, 1600-luvun karoliinista kartanorakentamista edustavan päärakennuksen ympärillä on puisto, jonka vanhimmat osat ovat peräisin 1780-luvulta ja merkittävä osa istutuksista 1890-luvulta.
