Kungshamn Sandbacka

Vahterpään kaakkoisosassa on Kungshamn-niminen vanha luonnonsatama. Kungshamn-nimet yleistyivät Vaasa-kaudella luonnonsatamien joutuessa kruunun haltuun. Vahterpään kuninkaansatama mainitaan ensimmäisen kerran Jönss Månssonin vuodelta 1644 peräisin olevassa purjehdusoppaassa. Kungshamn on merkitty vuonna 1744 piirretylle kartalle (Ericksson 1937: fig 11).

Kungshamnin tiedetään toimineen Ruotsin saaristolaivaston tukikohtana vuosina 1788-1790 ja 1808-1809. Kungshamnin tilan luoteispuolisessa rantametsikössä on kolme majanpohjaa. Kolmesta kivirakennelmasta suurin sijaitsee n. 40 m länsiluoteeseen Kungshamnin tilan päärakennuksesta. Majanpohjat muodostuvat ison maankiven ympärillä olevista pohjakaavaltaan nelikulmaisista kivikehistä, ja niitä on luultavasti ollut alun perin huomattavasti enemmän.

Itäisin majanpohja (1) on noin 15 x 10 m laaja. Kivilohkareista koostuva kivikehä on korkeimmillaan noin 0,5 m. Majanpohja jakaantuu väliseinillä kolmeen erilliseen osaan. Jokaisen ”huonetilan” sisäpuolella on ainakin yksi iso kivi. Noin 30 m majanpohjasta 1 länteen on tiheässä metsässä pohjakaavaltaan nelikulmainen isojen kivien ympärille lohkokivistä tehty noin 5 x 5 metriä laaja muuri (2).

Muuri on korkeimmillaan noin 0,5 metriä. Noin 30 m majanpohjasta 2 lounaaseen on iso kivi, jonka toisella puolella on noin 5 x 2 m laaja hajonnut kiviuuni ja toisella puolella pohjakaavaltaan nelikulmainen noin 5 x 4 m laaja majanpohja (3). (Ks. myös kohteet Vahterpää Kungshamn 701 01 0011 ja Kungshamn Hamnflodan 1000 00 3226.)