Miksi käydä täällä
Kokemäenkartanon maisemassa on poikkeuksellista ajallista syvyyttä: jo esihistoriallisesti asuttu paikka oli keskiajalla Satakunnan hallinnollinen keskus, johon kuului kartano ja kaksi saarissa sijainnutta linnaa.
Katso: Seuraa pitkää puukujannetta halki peltoaukean 1880-luvun päärakennukselle; pohjoisrannan Orjapaaden kalliolla muistona varhaisesta asutuksesta ovat uhrilähde ja pronssikautinen hautaröykkiö.
Tietoa kohteesta
Kokemäenkartanon historiallisessa maisemassa on poikkeuksellista ajallista syvyyttä. Alue on ollut asuttu jo esihistoriallisella ajalla, ja keskiajalla siellä on sijainnut Satakunnan hallinnollinen keskus, johon ovat kuuluneet sekä Kokemäenkartano että Kokemäenjoen Isoluodon ja Forsbyn Linnaluodon saarissa sijainneet linnat.
Kartanoalueella, jonka rakennuskanta on uusiutunut, sijaitsee edeltäjiään pienimuotoisempi päärakennus 1880-luvulta. Kartanolle johtaa pitkä puukujanne halki peltoaukean. Puolustusvarustuksista ei ole juurikaan säilynyt näkyviä rakenteita. Pohjoisrannalla Villiö-Orjapaaden alue muodostaa laajan peltomaiseman, jonka laidalla kohoaa pitkänomainen Orjapaaden kalliomuodostelma.
Kallion laidassa, pitkän peltoja halkovan puukujanteen päässä, sijaitsevat Simulan ja Väylän maatilat kookkaine rakennuksineen. Kallion kuvetta seuraavan kylätien varrella ja kallion rinteessä on tiheänä nauhana entisiä maattoman väen mökkejä ja mäkitupa-asutusta. Orjapaadenkalliot on asuttu jo esihistoriallisella ajalla, mistä on kalliolla muistona uhrilähde sekä pronssikautinen hautaröykkiö.
Simulan päärakennuksen runko on 1830-luvulta, ikkunat ja lasiveranta 1800-luvun loppupuolelta. Pihapiirin keskeiset talousrakennukset ovat 1800-luvulta. Tilalle johtaa maantieltä koivukuja.
