Kansallisesti merkittäväTunnettu

Koiskalan kartano

Miksi käydä täällä

Koiskalan kartano kokoaa päärakennuksen, puiston ja lukuisat talousrakennukset hierarkkiseksi miljööksi, jota ympäröi laaja, hyvin säilynyt viljelymaisema. Tilakeskus lepää Kymijärven pohjoispuolella metsäisten mäkien ja puukujanteiden rajaaman peltoaukean keskellä.

Katso: Katso Paul Olssonin suunnittelemaa muotopuutarhaa — sisääntulokujaa, terasseja ja ruudukkomallin omenatarhaa, joista on säilynyt osia. Puinen kartanon keskiosa on vuodelta 1840, empirehenkinen ulkoasu 1930-luvulta.

Tietoa kohteesta

Koiskalan kartanon päärakennus, puisto ja lukuisat talousrakennukset muodostavat hierarkkisesti järjestetyn kartanomiljöön, johon liittyy laaja, hyvin säilynyt viljelymaisema. Kartanon tilakeskus sijaitsee Kymijärven pohjoispuolella, metsäisten mäkien ja puukujanteiden rajaaman peltoaukean keskellä.

Paul Olssonin suunnittelemasta muotopuutarhan sisääntulokujasta, käytäväjärjestelmistä, terasseista ja puulajeista sekä ruudukkomallin mukaisesta omenatarhasta on säilynyt osia. Koiskalan puisen kartanon keskiosa on rakennettu 1840, kaksikerroksiset päätyosat ovat 1890-luvulta. Nykyinen empirehenkinen ulkoasu on 1930-luvulta ja sisutus on Harry Rönehomin suunnittelema.

Pihapiirin monipuolinen rakennuskanta, työväen asuinrakennukset ja talousrakennukset, ovat pääosin 1800-luvulta. Pienempiä rakennuksia ovat Nastolan ensimmäiselle autolle rakennettu autotalli ja arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema funktionalistinen leikkimökki.

Koiskalan kartano on 1650-luvulla perustettu kartano ja maatilalähde? Lahdessa. Siellä viljellään luomutuotteita ja kasvatetaan suomenlampaita.lähde? Kartano kuului aikanaan Nastolan kuntaan ja se oli 2 000 hehtaarin kokoinen. Kartanon pihapiiri sisältää yli kaksikymmentä historiallista rakennustalähde?, joita on kunnostettu viime vuosinalähde?. Päärakennus on 1840-luvulta. Museovirasto on määritellyt Koiskalan kartanon kartanomiljöineen ja viljelysmaisemineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Lähde: WikipediaLue lisää Wikipediasta

Museoviraston tietokanta