Kiihtelysvaaran kirkko ja kirkkomaa

Kiihtelysvaaran toinen, 1769-70 rakennettu kirkko. Kirkon yhteydessä olevan hautausmaan mainitaan olleen käytössä jo ensimmäisen kirkon aikana. Kiihtelysvaarasta tuli oma kappeliseurakunta 1680-luvulla. Oma kappelikirkko rakennettiin todennäköisesti noihin aikoihin. Ensimmäisen kirkon sijaintia ei tiedetä.

Palaneen kirkon kivijalka sijaitsee luode–kaakko-suuntaisella harjanteella, sen laella. Ki-vijalan lounaisosa näyttäisi olevan ympäristöään ylempänä eli todennäköisesti paikalle tuo-dun täyttömaan päällä. Muualla kivijalan kohdalla ei ollut erotettavissa anomalioita maan-pinnan korkeudessa. Ympärillä on 0,5–1 m korkealla kiviaidalla rajattu kirkkomaa.

Kirkkomaan lounaisosa, jossa on puinen kellotapuli, on huomattavasti kivijalan kohtaa alempana. Pellon pinta heti kirkkoaidan ulkopuolella on noin puoli metriä kirkkomaan maanpintaa alempana. Tämä saattaa viitata kirkkomaalle tuotuun täyttömaahan. Kiihtelysvaaran uusi kirkko otettiin käyttöön vuonna 1770, ja jo saman vuosisadan lopulla valitettiin kirkon ympärillä ollutta hautaus-maata ahtaaksi (Juvonen 1990: 479 ja sen läh-teet).

Tieto viittaa siihen, että kirkkomaa on ollut samalla paikalla pitempään kuin pari, kolme vuosikymmentä Itse kirkonpaikan jatkuvuuteen voivat viitata vuoden 2018 palon jälkeen talteen otetut 1730-luvun rahat, joiden tarkka löytökonteksti on kuitenkin epävarma (ks. Ynnilä 2018: 47). 1930-luvun korjaustöissä ”permannon” alta kerrotaan löytyneen myös 1600-luvun rahoja (Sanomalehti Savo 15.7.1931).

Palaneen kirkon alueella on suoritettu kaivaustutkimuksia vuosina 2018-2022. Tutkimuksissa kirkon alta on paikannettu muun muassa raudanvalmistuspaikasta kertovia rakenteita ja löytöjä, kirkon alle tehtyjä hautauksia sekä vanhaan viinikellariin liittyviä jäännöksiä.