Kansallisesti merkittävä

Heinävaaran vaara-asutus

Miksi käydä täällä

Heinävaara on erinomainen esimerkki vaarakylästä, jonka tilakeskukset asettuvat vanhan Tohmajärven ja Liperin välisen maantien molemmin puolin. Pysähdy: kylän vanhin rakennuskanta periytyy 1700-luvulta, ja tie itse on peräisin 1600-luvulta.

Katso: Etsi perinteistä maatilojen rakennuskantaa Koljolan ja Piippolan pihapiireistä. Vuoden 1908 koulun vanhaa osaa vastapäätä seisoo vuoden 1919 kauppa, ja tien varsilta avautuu näkymiä aina Kangasvedelle.

Tietoa kohteesta

Heinävaara on suomalaisessa kylätyypistössä asutuksen rakenteelta vaarakylää erinomaisesti edustava kylä. Tämän tyypillisen vaarakylän tilakeskukset sijaitsevat vanhan Tohmajärven ja Liperin välisen maantien molemmin puolin. Rakennusten tiheys ja ryhmitys vaihtelee kyläjonon pohjois- ja eteläpään välillä.

Perinteistä maatilojen rakennuskantaa on säilynyt mm. Koljolan ja Piippolan pihapiireissä. Vanhimmat kylän rakennuksista periytyvät 1700-luvulta. Heinävaaran koulun vanha osa on vuodelta 1908 ja sitä vastapäätä kyläraitin koillispuolella on kauppa vuodelta 1919. Uusi rakentaminen häiritsee paikoin kokonaisuutta.

Kylän runkona oleva Tohmajärven vanha maantie on peräisin 1600-luvulta. Se johtaa kylästä pohjoiseen harjuselkiä pitkin läpi Kontiolahden Selkien ja Mönnin kylien. Tien varsilta avautuu mahtavia näkymiä aina Kangasvedelle saakka. Heinävaara on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Heinävaara-Selkie. Pohjois-Karjalan vaarakylät ovat yksi kansallismaisemistamme.

Museoviraston tietokanta

Lue lisää