Miksi käydä täällä
Satakunnan rannikolla Kellahden kartanomaisema yhdistää säterin ja rusthollin talouskeskukset, niiden puistot ja Kellahdenjoen alavan niittymaiseman; rakennuskanta sai nykyasunsa 1800-luvulla, juuret ulottuvat 1600-luvun läänitykseen.
Katso: Kulje rakennusryhmien välistä kaunislinjaista, vanhojen lehtipuiden reunustamaa tietä; rusthollin tiilisen päärakennuksen vuodelta 1864 on piirtänyt rakennusmestari Malén, ja kivinavetta on vuodelta 1858.
Tietoa kohteesta
Kellahden kartanomaisema on säterin ja rusthollin lähekkäin sijaitsevien talouskeskusten ja niiden rakennuskannan, puistojen sekä Kellahdenjoen alavan niittymaiseman muodostama kokonaisuus Satakunnan rannikolla. 1600-luvun läänityksestä juontuvan Kellahden rakennuskanta on muotoutunut nykyasuunsa 1800-luvulla.
Kellahden aatelis- ja talonpoikaistilojen rakennuskantaa ympäröivät puistot. Kartanomaiseman arvoa lisäävät rakennusryhmien välissä kulkeva kaunislinjainen vanhojen lehtipuiden reunustama tie ja Kellahdenjoen alava niittymaisema. Säterin rakennuskanta sekä puistosommitelma ovat valtionagronomi Henry Gibsonin suunnittelemat 1860-luvulta.
Tällöin on rakennettu talousrakennus ja tiilinen karjasuoja sekä lisätty päärakennuksen vanhaan, 1818 valmistuneeseen rakennusrunkoon suurikokoinen kaksikerroksinen poikkipääty. Pääoven altaani on rakennettu 1937. Säteristä 1600-luvulla erotetun rusthollin eli talonpoikaistilan tiilisen päärakennuksen vuodelta 1864 on piirtänyt Ahlaisten kirkonkylään monia taloja suunnitellut rakennusmestari Malén. Pihapiiriä rajaavat 1700- ja 1800-luvun talousrakennukset ja pirttirivi. Kivinavetta on vuodelta 1858.
