Joensuun luterilainen ja ortodoksinen kirkko

Joensuun luterilainen tiilikirkko ja ortodoksinen puukirkko muodostavat kaupungin hengellistä elämää kuvastavan kulttuurihistoriallisen akseliparin. Luterilainen kirkko sijaitsee neljän koivurivin reunustaman, ruutukaava-alueen halki kulkevan Kirkkokadun eteläpäässä, Pielisjokeen rajautuvalla avoimella Louhelan mäellä.

Kirkkokadun pohjoispäässä on Pyhän Nikolaoksen muistolle pyhitetty ortodoksinen kirkko. Jugendpiirteitä omaava uusgoottilainen tiilikirkko on rungoltaan leveä. Sisääntulopäässä on epäsymmetrisesti sijoitettu korkea torni, pitkillä sivuilla poikkipäätysarjat. Suuri-ikkunainen kirkkosali on kolmilaivainen ja holvattu tähtiholveilla.

Ruoteiden ja holvivaippojen maalauksien ornamentteina on maalarimestari A. Grönroosin tekemiä puulajien lehvästöaiheita. Kiinteä sisustus, saarnatuoli, penkistöt, lehterikaiteet ja valaisimet ovat poikkeuksellisen hyvin säilyneet. Ristiinnaulittua esittävän alttaritaulun on maalannut arkkitehti Ilmari Launis 1910.

Seurakunnan 100-vuotisjuhlan yhteydessä 1952 kuori-ikkunoihin lahjoitettiin taiteilija Antti Salmenlinnan piirtämät lasimaalaukset. Ortodoksinen kirkko on muodoltaan länsitornillinen erivartinen ristikirkko. Alttarihuone on viisitaitteinen. Ristikeskusta korostaa matala kahdeksankulmainen sipulikupolinen keskustorni.

Länsitorni on keskustornin tavoin monikulmainen ja sipulikupoliin päättyvä. Räystäiden ja ikkunoiden vuorilautojen puuleikkaukset ja pylväiden kannattavat avokuistit korostavat kirkon koristeellista ulkoarkkitehtuuria. Valkoiseksi maalatun ja ornamenteiltaan kullatun ikonostaasin pyhät kuvat ovat peräisin Pietarista.