Miksi käydä täällä
Jakkarilan kartanon pää- ja sivurakennukset muodostavat edustavan pihapiirin, joka kertoo 1700-luvun sommitteluperinteestä — Porvoon ja Pernajan välinen maantie ohittaa pihan.
Katso: Tarkastele 1760-luvun mansardikattoista kustavilaista päärakennusta; rokokoosalien rintapaneeleihin liittyivät alkuaan 1764 maalatut pellavatapetit, jotka siirrettiin 1900-luvun alussa Kansallismuseoon.
Tietoa kohteesta
Jakkarilan kartanon pää- ja sivurakennukset muodostavat edustavan 1700-luvun sommitteluperinteestä kertovan pihapiirin. 1760-luvulla rakennettu mansardikattoinen kustavilaisen kauden päärakennus on aikakautensa tyypillinen edustaja. Kartanon pihaa aikoinaan rajannut toinen sivurakennus on 1900-luvulla purettu, mutta saman suuntainen, hieman loitommalla sijaitseva kaksikerroksinen 1700-luvulla rakennettu muonamiesten asuintalo toimii piha-alueen rajana.
Päärakennusta on 1800-luvulla laajennettu suurella lasivilpolalla. Korkea kellarikerros on alunperin käsittänyt keittiötilat, palvelijain huoneet ja neljä holvattua kellaria. 10-huoneisen rokokoorakennuksen kiinteästä sisustuksesta on vielä jäljellä rintapaneelit, joihin alkuaan liittyivät 1764 maalatut pellavatapetit.
Tapetit on 1900-luvun alussa siirretty Kansallismuseon ns. Jakkarilan saliin. Punamullatun sivurakennuksen kiinteä sisustus on säilynyt suurelta osin, samoin kuin talon keskisalihuonejako. Kartanon taouskeskukseen kuluvat lisäksi 1760-luvulla rakennettu varastorakennus, makasiinirakennus (1835) sekä 1880-luvulla rakennetut navetta ja talli. Pihapiirin ohittaa Porvoon ja Pernajan välinen maantie.
