Hanabölen saha ja mylly

Varhaisimpien tietojen mukaan koskessa oli kaksi myllyä jo 1500-luvun loppupuolella. Todennäköisesti koski on kuitenkin ollut käytössä jo aiemmin. 1600-luvulla myllytoiminta jatkui, vaikka valtio valvoi myllyjen toimintaa hyvin tiukasti ja useimmat kylät joutuivat lopettamaan vesivoimalla toimivat myllynsä tullimyllyjen edun turvaamiseksi. 1700-luvulla myllyn ohella kosken vesivoimaa käytettiin sahan ylläpitoon, jonka rakentamiseen viimeistään liittyi myös siltana toimineen padon rakentaminen. 1800-luvulla saha- ja mylly jatkoivat toimintaansa ja rakenteita uudistettiin useammassa otteessa.

Sahan toiminta alkoi kuitenkin hiipua ja se tuhoutui palossa 1890-luvulla. 1900- luvulla koskeen rakennettiin vielä uusi saha. 1900-luvun puolivälissä mylly ja saha jäivät vähitellen käytöstä. Tulvat ja keväinen jäiden lähtö runtelivat ilman hoitoa olevat rakenteet ja mylly purettiin vuonna 1980. Nykyään kohteessa on jäljellä erilaisia mylly- ja sahatoimintaan liittyviä rakennejäänteitä, mutta ei ehjiä rakennuksia tai rakenteita.

Joen partaalla oleva myllyraunio johderakenteineen on kasvillisuuden peittämä ja koneiston rautaisia osia lojuu rakennuksen kivijalan sisä- ja ulkopuolella. Myllyn koillispuolella on kummassakin penkereessä jäljellä kivisillan raunioita ja myllyn vastaisella rannalla on mahdollisesti vanhempi tie- ja siltajäänne.

Vesiuomassa on runsaasti sillasta ja padosta irronneita kiviä, yksi betoninen jääeste, jäännöksiä kiviarkusta ja matala pohjapato. Myllyn vieressä on jäljellä sahaan liittyvä betoninen tukirakenne. Kohteen muinaisjäännösalueen rajaa ei ole määritetty.