Grabben kanava

Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien ja Maasillan risteyksestä 200 m itään Kroggårdintien ja Ratakadun väliin jäävällä kaistaleella Helsinki - Turku -rautatien molemmin puolin. Radan kaakkoispuolella maasto kahden teollisuustontin välistä puistoa, luoteispuolella tiheää sekametsää.

Paikka on lounais - koillis -suuntaisen 1. Salpausselän katkaisevassa notkossa, joka on kivikaudella ollut vielä salmena yhdistäen Mustionjokea ja Lepinjärveä edeltäneitä merenlahtia. Grabben kanavaksi (Grabbes kanal) kutsuttu ojamainen kaivanto on mainittu 1879 (Wefvar) ja merkitty karttaan 1900-luvun alkupuolella (Svaetichin).

Tällöin se on ollut lähes 600 metrin pituinen ulottuen luoteessa Mustionjokeen laskevaan puroon ja kaakossa Hönsåkerskullenin länsipuolelle. Nykyisin kaivannosta on jäljellä 200 metrin pituinen, noin 10 metrin levyinen ja 2.5 metrin syvyinen osuus rautatien kaakkois- ja luoteispuolella. Grabben kanavaa on tutkittu 1939 (af Hällström) ja 1974 (Carpelan - Nunez).

Ensimmäisissä tutkimuksissa on kartoitettu kaivannon rakennetta. Mittausten perusteella kaivanto on alun perin ollut melko jyrkkärinteinen ja pohjastaan terävä. Maat on kasattu valliksi kaivannon molemmin puolin. Myöhemmässä koekaivauksessa on kaivannon säilyneestä luoteisosasta otettu näytteitä siitepöly- ja maaperäanalyysiä varten sekä radiohiiliajoituksiin.

Ajoitusten tulokset (Hel-670, 660 ± 100 BP; Hel-671, 790±80 BP) sijoittuvat 1100 - 1300 -luvuille jKr. Siitepölystössä on tavattu merkkejä seisovan veden kasveista ja maanäytteissä poikkeukselllisen korkeita kalkkipitoisuuksia. Viimeaikaisen tutkimuksen (Forsén - Moisanen 1995) mukaan kyseessä saattaa olla keskiajalla kaivettu kuivan maan veneenvetoura, jota olisi mahdollisesti käytetty kalkinkuljetukseen esimerkiksi Raaseporin linnaa rakennettaessa 1300 -luvun lopulla.

Toisaalta on esitetty, että kanavassa olisi ollut vettä pidättävät kynnykset. Edellinen vaihtoehto tuntuu kuitenkin todennäköisemmältä, koska kaivanto sijaitsee lähes kivikautisella korkeudella (20 m mpy). Paikallinen perimätieto liittää kaivannon Nils Grabbeen, joka omisti Grabbackan kartanon 1500-luvulla.

Nykyisin rautatien katkaisema kaivanto on kaakkoispäästään hoidettu ja ruohottunut, mutta luoteisosa radan pohjoispuolella on pahasti umpeenkasvanut ja vesakoitunut. Muinaisjäännös on merkitty molemmista päistä merkitty rauhoitustauluilla, kaakkoispäässä Kroggårdintien varressa lisäksi opastetaululla.