Gålibacka

Kohde sijaitsee Karjaan itäosassa Starkomin kylän Höglidin tilan pihapiirissä, Helsinki - Turku -rautatiestä 200 m ja Stora Gålibergetistä 500 m pohjoiskoilliseen, Högbenin järvestä Bruksträsketiin laskevan Långån -nimisen joen länsirannalla. Paikka on korkean kalliomäen juuressa oleva eteläinen moreenirinne, jonka alapuolella leviää savikkoinen ja soinen suvanto.

Itäpuolella on kapea ja jyrkkärinteinen salmi, jossa Långan virtaa. Kivikaudella alue on ollut suojaisaa saaristoa, josta on avautunut hyvä yhteys avomerelle. Paikka on on mainittu ensi kerran 1923 (Nyman), jolloin uudistilan pihaan tehdystä perunamaasta on saatu kiviesineitä. Ne on inventoinnissa 1931 (Cleve) todettu asuinpaikkalöydöiksi.

Asuinpaikan oletetulla ydinalueella päärakennuksen itä- ja koillispuolella on tehty kaivauksia heti inventoinnin jälkeen 1931 (Äyräpää). Tutkimuksissa selvää kulttuurikerrosta ja löytöjä on tavattu lähinnä ylärinteestä ja törmän päältä, missä on havaittu myös mahdollinen kodanpohja ja siihen liittyvä tulisijakiveys.

Löydöt koostuvat enimmäkseen varhaiskampakeraamisista saviastianpaloista, kiviesineiden katkelmista, kvartsi- ja kivilaji -iskoksista sekä palaneesta luusta. Keramiikan vanhemman vaiheen (I:1) alaraja osuu 32 ja nuoremman vaiheen (I:2) 29 metrin korkeuskäyrälle. Asuinpaikka jatkuu päärakennuksen länsi- ja lounaispuolella, mutta sen laajuutta ei ole toistaiseksi määritelty. Topografiselta sijainniltaan edustavalla asuinpaikalla on myös tutkimushistoriallista merkitystä.