Frugårdin kartano ja viljelymaisema

Frugårdin kartano eli Alikartano ja Ylikartano muodostavat monipuolisen ja tiiviin kartanokulttuurikokonaisuuden laajalle avautuvassa peltomaisemassa. Alikartanon pihapiirin puisilla rakennuksilla on vakiintunut sijansa Suomen arkkitehtuurihistoriassa ja 1805 valmistunut säterikattoinen päärakennus on sekä ulkohahmoltaan että pohjakaavaltaan poikkeuksellinen suomalaisessa kartanorakentamisessa.

Frugårdin eli Alikartanon pihapiirin punamullatut rakennukset ovat Mäntsälänjoen länsirannalla Nummisten kylässä. Päärakennus on sekä ulkohahmoltaan että pohjakaavaltaan poikkeuksellinen suomalaisessa kartanorakentamisessa. Kahden kerroksen korkuinen, rakennusrungon keskellä oleva sali saa valaistuksensa säteriosaan sijoitetun lehterin ikkunoista.

Asuinhuoneet kiertävät salia. Päärakennus on sijoitettu sisääntulotien ja puutarhan keskilinjan päätteeksi. Symmetrinen, barokkiperinteeseen liittyvä pihasommitelma on alun perin käsittänyt päärakennuksen ja kahden pyramidikattoisen vajarakennuksen lisäksi pihan alalaitaa molemmin puolin reunustavat asuinrakennukset.

Näistä ns. alipytinki, kartanon vanha päärakennus 1730-luvulta on säilynyt, renkitupa on purettu 1950-luvulla. Joen toisella rannalla on Alikartanosta erotetun Ylikartanon päärakennus ja runsas talousrakennusten ryhmä. Ylikartanon päärakennus on sijoitettu korkealle mäen laelle Alikartanon pihasommitelman keskiakselin näkymän päätteeksi.

Ylikartanon kaksikerroksisen päärakennuksen nykyasu on peräisin 1800-luvun alusta. Kartanon talouspihan muodostavat kookkaat punatiiliset karjarakennukset. Frugårdin lähistöllä on Nordenskiöld-suvun hautakumpu pienen aitauksen sisällä ja Ylikartanon puistometsässä on von Qvanten-suvun perhehauta. Nummisten kylässä kosken partaalla on vanha mylly- ja sahapaikka.

Jokivarressa Ali- ja Ylikartanon pohjoispuolella sijaitsee Nordbon kartano, joka on erotettu Alikartanosta 1833. Joen rannalla sijaitseva kansakoulu on rakennettu Ylikartanon omistajan Hugo von Quantenin lahjoitusvaroin.