pronssikautinen, rautakautinen

Bergvalla

Raasepori

Avaa Google Mapsissa

Tietoa kohteesta

Kohde sijaitsee mäntymetsää kasvavavalla kankaalla, jonka keskellä kulkee luode -kaakko -suuntainen suonotkelma. Tätä muinaista merensalmea reunustavat sora- ja hiekkaterassit, joita rajautuvat koillisessa, idässä ja lännessä kalliopaljastumiin. Suo jakaa maaston lounaiseen ja koilliseen osaan. Karjaan puoleinen pohjoisosa Sutarkullantiestä luoteeseen on hiekanoton rikkoma.

Ratsupolkujen kuluttamassa eteläosassa voidaan erottaa kolme selvää terassia. Asuinpaikka on todettu 1983 (Sarvas - Hirviluoto), jolloin pohjoisosan hiekkakuopan ja Sutarkullantien välisellä kapealla kannaksella havaittiin tien reunassa kahden kuoppalieden (2 x 0.9 m) jäännökset. Tulisijat tutkittiin 1991 koekaivauksissa (Moisanen), joissa selvitettiin myös ympäröivän muinaisjäännöksen laajuutta.

Liedet olivat löydöttömiä, mutta samalta terassilta (17 m mpy) saatiin talteen saviastianpaloja, kvartsia ja palanutta luuta sekä todettiin kolmas tulisija. Eteläosasta tavattiin vähän löytöjä ja likamaata kahdelta alimmalta terassilta (18-20 m, 14-16 m mpy). Korkeuden ja keramiikan koristelun - kuopat, naarmutus tai tekstiilikuviointi - perusteella alueella on oleskeltu ainakin kivikauden lopulla ja pronssikaudella.

Kuoppaliedet saattavat ajoittua toisesta otetun radiohiiliajoituksen (Hel-3125, 1710±100 BP) mukaan roomalaiseen rautakauteen. Alimmalta terassilta on myös rautakauteen viittaavia havaintoja ja löytöjä, muun muassa rautakuonaa, joka voi kuitenkin liittyä alueen historiallisiin hiilimiiluihin.

Tyyppi
kiinteä muinaisjäännös
Alatyyppi
ei määritelty
Ajoitus
pronssikautinen, rautakautinen
Kunta
Raasepori
Museoviraston tietokanta
Bergvalla, Raasepori | Aikapolku