Anjalan historiallinen ympäristö

Kymijokeen liittyvällä Anjalan kulttuurimaisemalla on merkittävä asema kartanolaitoksen muotoutumisessa, valtakunnan sotahistoriassa sekä varhaisen suurteollisuuden syntypaikkana. Anjalan kartano sijaitsee Kymijoen rannalla, Ankkapurhan kosken alapuolisen suvannon rannalla. Ankkapurhan kivikautinen asuinpaikka on merkkinä seudun pitkästä asutushistoriasta.

Kymijoen asema Ruotsin ja Venäjän rajajokena 1700-luvulla on jättänyt jälkeensä sekä ruotsalaisten että venäläisten rakentamia linnoitteita ja varustuksia alueelle (ks. myös erillinen kohde Kymijoen rajalinnakkeet). Anjalan kartanon kaksikerroksinen päärakennus on 1790-luvun lopulta tai 1800-luvun alusta edellisen tuhouduttua ns.

Kustaan sodassa 1789. Ruotsalaisen uusklassismin vaikutus näkyy sen lakonisissa ja jäsentelemättömissä julkisivuissa. Pääsisäänkäynnin eteen rakennettu pylväikkö ja parveke ovat museoksi muutetun päärakennuksen restauroinnin ajalta. Anjalan kartano kuuluu ajallisesti ja tyylillisesti samaan kartanorakennusten ryhmään kuin Kauttuan ruukin päärakennus, Hakoinen ja Kirkniemi.

Muusta Anjalan kartanon vanhasta rakennuskannasta on säilynyt 1840-luvulta kiviset navetta, maitokeittiö ja viljamakasiini, kaksi väentupaa, lato ja riihi. Vanhan kartanoalueen maista on muodostettu Anjalan maatalousoppilaitos, jonka uudisrakennukset sijaitsevat kartanon entisen puutarhan alueella. Anjalan kartanokulttuuria rakennuksineen, laajoine viljelyksineen ja koivukujineen edustavat vanhat Wrede-suvun kartanot Anjalan kartano, Rabbelugn (Takamaa), Wredeby ja Rauhamaa.

Anjalan rälssistä 1805 erotettuun Takamaan kartanoon johtaa puolitoista kilometriä pitkä koivukujanne, jossa entiset peltolohkojen rajat on merkitty kuusilla. Päärakennus on valmistunut 1820. Wredeby, jonka kaksikerroksinen mansardikattoinen päärakennus on valmistunut 1815, on erotettu kantatilastaan 1800-luvun alussa.

Rauhamaa on tullut Wredebyn ulkotilaksi 1866. Anjalan kartanon läheisyydessä on 1756 valmistunut Anjalan ristikirkko, jonka rakennusmestarina on toiminut todennäköisesti Arvid Junkkarinen. Teiden risteyksessä sijaitsevassa puukirkossa on itäsuomalaiseen tapaan ulospäin kapenevat ristivarret. Kirkon empiretyylinen ulkovuoraus on 1840-luvulta.

Anjalan valtauksessa vaurioita kärsineen kirkon sisustuksen keskeiset osat ovat 1790-luvulta. Kirkon tapuli on valmistunut 1792. Kirkon luoteispuolella Kirkkovuorella sijaitseva vanha hautausmaa jäi 1800-luvun lopussa Wrede-suvun käyttöön. Suvun punatiilinen hautakappeli on vuodelta 1860 (G.Th. Chiewitz).

Lisäksi tunnelmallisella hautausmaalla on mm. Kakolan vankien Mathilda Wreden haudalle pystyttämä obeliski vuodelta 1934. Kirkkoa vastapäätä maantien toisella puolen on Heikki Siikosen 1940 suunnittelema Anjalan entinen kunnantalo. Anjalan kartanon puistomaisemaa leimanneen Ankkapurhan kosken partaalle on perustettu Kymenlaakson ensimmäinen puuhiomo 1872.

Kymijoen puunjalostusteollisuuden kehittyminen suurteollisuudeksi on muuttanut maisemakuvaa 1800-luvun lopulta lähtien. (Ks. erilliset tehdaskohteet, Anjalan paperitehtaan ja Inkeroisten kartonkitehtaan alueet; Myllykosken teollisuusalue.)