Korkeavuorenkadun aukiolla Johanneksen puistoa vastapäätä sijaitseva Designmuseo kiinnittää huomion paitsi näyttävän sijaintinsa myös koristeellisuutensa takia. Puhtaaksimuuratun tiilijulkisivumateriaalinsa kautta rakennus yhdistyy aukiota dominoivan Johanneksen kirkon arkkitehtuuriin. Uusgoottilaista muotokieltä edustavan rakennuksen tunnusmerkkeinä ovat suuret ja korkeat ikkunat sekä koristeellisin, suippokärkisin tornein varustettu katto. Neljän pienemmän, koristeleikkauksin varustetun tornin keskellä kohoaa kiinnostavasti jäsennöity keskitorni. Rakennuksen kaksi ensimmäistä kerrosta noudattavat uusrenesanssille tyypillistä jaottelua, joka on myös nähtävissä vastakkaisen puolen normaalikoulun arkkitehtuurissa. Rakennuksen keskirisaliitin yläosaan, joka jatkuu kolmantena kerroksena ullakkotiloineen, arkkitehti on soveltanut suunnitteluajankohtana muodikasta Itämeren alueen tiiligotiikkaa. Pienet ikkuna-aukot on koristettu päätykolmioilla. Rakennuksen sokkeli on graniittia kuten pääovelle johtavat portaatkin, joiden kummallakin puolella on takorautalyhdyt. Rakennus on kokonaistaideteos, jossa yhdistyvät paitsi esteettiset myös ideologiset pyrkimykset, onhan rakennus alkujaan kouluksi rakennettu. Ideologiaan liittyvät myös koulun alkuperäiseen luonteeseen kuuluneet seinien koristemaalaukset ja mietelauseet, joita alun perin lienee ollut vain pääsisäänkäynnin portaikossa. Koristeluun valittu muotokieli on uusgotiikka, jota Nyström piti eräänlaisena kansallisena tyylinä. Sisätilat ovat hyvin säilyttäneet alkuperäisilmeensä. Pääsisäänkäynnin porrashuoneeseen on rekonstruoitu alkuperäiset koristemaalaukset. Sisääntuloaulan keraamisin laatoin päällystetty lattia on alkuperäinen. Kahvilassa on nähtävillä kunnostettu friisimaalaus, jollaisia on ollut muissakin tiloissa. Toisen kerroksen juhlasali on yhdistetty käytävään suippokaarisilla aukoilla, joita kannattavat valurautaiset ja graniittikappaleiset pylväät. Pääsalit ja keskiaula ovat yhtä tilaa. Peruskorjauksessa säilytettiin kaakeliuuneja, laattalattioita ja paneelikattoja, joista osa maalattiin valkoisiksi. Kahdet portaat käytävien kummassakin päässä ovat edelleen käytössä.
Designmuseo oli Helsingissä vuosina 1978–2023 toiminut taideteollisuuden valtakunnallinen vastuumuseo, joka yhdistettiin vuoden 2024 alussa Suomen arkkitehtuurimuseon kanssa osaksi Arkkitehtuuri- ja designmuseota.