Säätytalossa on klassistiset julkisivut pylväsjärjestelmineen ja veistoksin koristeltuine temppelipäätykolmioineen. Päätykolmiossa on pronssiin valettu veistosryhmä (Emil Wikström 1903), jonka keskushahmona on keisari Aleksanteri I vahvistamassa Suomen lait ja oikeudet. Kolmelle aatelittoman säädyn kokoontumispaikaksi rakennettu Säätytalo on kansallinen instituutiorakennus, joka on yhteiskuntahistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja arkkitehtuurihistoriallisesti merkittävä. Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelemassa ja vuonna 1891 valmistuneessa rakennuksessa on poikkeuksellisen hyvin alkuperäisinä säilyneet sisätilat kiinteine kalusteineen ja betonimosaiikki- ja parkettilattioineen. Seinä ja kattopintoja koristavat lähes joka huoneessa Salomon Wuorion liikkeen toteuttamat runsaat ja taidokkaat koristemaalaukset. Säätytalo peruskorjattiin 1988-1993, jolloin myös rakennuksen kaikki koristemaalaukset konservoitiin ja restauroitiin. Julkisivuun palautettiin siihen alun perin suunniteltu kellertävä hiekkakiveä jäljittelevä kalkkimaalauskäsittely. Julkisivun friisialueen punaiselle pohjalle maalattu ns. Aleksanteri-friisi restauroitiin samassa yhteydessä.
Säätytalo on rakennus Helsingin Kruununhaassa Snellmaninkadulla, vastapäätä Suomen Pankkia. Se rakennettiin alkujaan Suomen säätyvaltiopäivien istuntopaikaksi. Gustaf Nyströmin suunnittelema rakennus valmistui joulukuussa 1890. Se toimii nykyisin valtion kokous- ja edustustilana. Säätytalossa järjestetään nykyisin usein eduskuntavaalien jälkeen Suomen hallitusneuvottelut.