Tietoa kohteesta
Aseteollisuudella suuret voitot tehnyt eversti Hugo Standertskjöld osti 1883 Karlbergin tilan Vanajaveden rannalta ja rakennutti siitä edustavan kartanomiljöön, johon liittyi yli 70 hehtaarin laajuinen puisto. Suunnittelusta vastasivat ruotsalaiset Erik ja Karl Zätterlöf. Puiston rakentaminen alkoi 1880-luvulla ja se saatiin päätökseen pääosin 1910. Eversti aloitti valtaisat rakennustyöt, jotka kohdistuivat rakennusten lisäksi myös ympäröivään luontoon. Rakennusten läheisyyteen sijoitettiin puistomaisema, ja Aulangonvuoren ja rakennusten välisestä alueesta muodostettiin puistometsä. Päärakennus rakennettiin nykyisen hotellin paikalla ollutta Karlbergin vanhaa päärakennusta laajentamalla ja muuttamalla. Rakennuksiakin suurempi rakentamisen kohde oli maasto, jossa luotiin englantilaistyylinen, edustava puisto. Puutarhasta tuli aikansa huippuluomus, jota tultiin ihailemaan kauempaakin. Koska nykyisen luonnonpuiston alueella oli kaksi suurta suota, niistä eversti teetti tekojärvet, Joutsenlammen ja Metsälammen. Toisessa lammessa on myös tekosaari, joskin vain lintujen käyttöön. Varsinaiset asukkaiden käyttöön tarkoitetut kaksi tekosaarta rakennettiin Vanajaveteen. Kaikki tämä vaati runsaasti kärryteitä, kävelypolkuja ja niiden tarvitsemia istutuksia, yhteensä noin 14 kilometriä. Kivityöt olivat erityisesti eversti Standertskjöldin suosiossa, sillä alueella on lukuisasti erilaisia kiviaitoja ja pengerryksiä. Lisäksi graniitista rakennettiin komea rauniolinna. Kivityö tapahtui kuitenkin varsinaisen Aulangonvuoren kohdalla, vuonna 1907 siihen rakennettiin 33 metriä korkea graniittinen näkötorni. Näkötornin juurelta laskeutuvat jyrkät kiviportaat, ns. Karhunluolaan, jossa on Robert Stigellin veistos ”Karhuperhe”. Kevyempiä puistorakenteita olivat erilaiset huvimajat ja ns. temppelit, joista on jäljellä Ruusulaakson paviljonki ja Onnen temppeli. Alueella oli Standertskjöldin aikana mm. eläintarha. Aulanko ja eritoten sen puistometsä olivat olleet avointa matkailualuetta kaikille hämeenlinnalaisille jo everstinkin aikana, minkä vuoksi alueen siirtyminen kaupungin omistukseen tapahtui melko kivuttomasti. Kartanon rakennuksiin perustettiin yleisölle avoinna oleva ravintola. Päärakennus kuitenkin paloi tammikuussa 1928. Hämeenlinnan kaupunki rakensi palaneen rakennuksen paikalle uuden hotellirakennuksen, joka kuitenkin sai kymmenen vuoden kuluttua väistyä nykyisen päärakennuksen tieltä. Vuonna 1938 valmistui nykyinen funkkistyylinen päärakennus, jonka suunnittelivat Märta Blomstedt ja Matti Lampen. Aulangon alue on osa Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa ja kuuluu valtioneuvoston päätöksen mukaan valtakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin (Vanajaveden laakso ja Aulanko) sekä valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöihin (Aulangon puisto).
- Kunta
- Hämeenlinna