Hämeen linna on yksi Suomen keskiaikaisista valtakunnanlinnoista. Nykyisin museona oleva linna sijaitsee Hämeenlinnan kaupungissa Vanajaveden rannalla, noin 12 metriä nykyisen vedenpinnan yläpuolella. Linnan tarkka rakentamisajankohta on epäselvä, mutta se rakennettiin kuitenkin 1200-luvun lopulla. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1308. Ensimmäisessä vaiheessa linna koostui harmaakivisestä leirikastellista ja kehämuurista. Myöhemmin 1300- ja 1400-luvuilla sitä korotettiin Suomessa keskiajalla harvoin käytetyillä tiilillä.
Tietoa kohteesta
Hämeen linna on Turun linnan ohella tärkein keskiaikainen linnamme. Linna kuvastaa Hämeenlinnan merkitystä Hämeen sotilaallisena, hallinnollisena ja taloudellisena keskuksena keskiajalta alkaen. Hämeen linna liittyy myös maan vankeinhoidon historiaan. Keskiaikainen linna sijaitsee Hämeen tärkeimmän vesireitin varrella Vanajaveden kapeikossa, keskellä rautakaudelta asti tiheimmin vakituisesti asuttua Kanta-Hämeen aluetta. Hämeen linna käsittää päälinnan, kehämuurirakennukset ja niitä ympäröivät vallit. Päälinnan vanhin osa on harmaakivestä muurattu nelisivuinen leirikastelli, jonka rakentaminen alkoi 1200-luvun puolivälin jälkeen. Sen sisäpuolella on 1300-luvun alkuun mennessä valmistunut nk. harmaakivilinna neliömäisen pihan ympärille sijoittuvine holvattuine huoneineen. Kolmannesta rakennusvaiheesta, 1300-luvun puolivälistä on linnan portin kohdalla ulkoneva, harmaakivinen asuintorni, ns. Kukkotorni. Linnan tiilestä muurattu palatsikerros on 1400-luvun alusta. Linnan tornit yhdistävä puolustuskäytävä on viimeisestä keskiaikaisesta rakennusvaiheesta. Päälinnaa ympäröi esilinna. Linnan nykyinen ulkoasu on pääosin 1700-luvun alkupuolelta, jolloin linna muutettiin viljavarastoksi ja varikkokäyttöön. Linnan keskiaikaisessa harmaakivestä ja tiilestä muuratussa kehämuurissa on 1560-luvulta peräisin oleva tykkitorni. Kehämuurissa on linnan uusimisen yhteydessä rakennetut eteläinen, läntinen ja pohjoinen kehämuurirakennus. Eteläinen kehämuurirakennus eli kruununleipomo on 1740-luvulta. Esilinnan pihalla sijaitsevat rakennukset, kuten päävartio- ja arestirakennus ovat vuodelta 1783. Kehämuurin ulkopuolella olevat tenalji-vallit ovat venäläiskauden alkupuolelta. Hämeen linna otettiin 1836 kokonaan vankilakäyttöön. Linnan länsipuolella sijaitseva Hämeen lääninvankila koostuu kolmesta rakennuksesta, 1844 valmistuneesta Kronoborgin ojennuslaitoksesta, 1872 rakennetusta lääninvankilan selliosastosta ja vankilan verstasrakennuksesta. Linna on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä "Hämeen linna" ja " Vanajaveden laakso ja Aulanko" - nimistä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
- Kunta
- Hämeenlinna