Tietoa kohteesta
Kivikirkko, keskiaikainen. Itä-Hämeen keskiaikaisista kirkoista merkittävin on esihistoriallisen Kapatuosian linnavuoren juurella sijaitseva Neitsyt Marialle omistettu Hollolan kivikirkko. Kirkon itä- ja länsipäätyjen tiilikoristelu on poikkeuksellisen runsas. Eri koristeaiheet on ryhmitelty vaakasuoriin vyöhykkeisiin. Länsipäädyssä niitä on kuusi ja sen lisäksi vielä ristikomero päädyn yläosassa. Myös sakariston ja asehuoneen päädyissä on tiiliornamentiikkaa. Runkohuoneessa on suuret nurkkakivet. Asehuoneen päädyssä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt ulkoinen saarnastuoli. Kirkkosali on kaksilaivainen ja viisitraveinen. Holvit ovat ns. rengasholveja, ts. tähtiholvin ruoteiden yhtymäkohdassa on pyörylät. Kirkkosalin primitiiviset maalaukset keskittyvät ruoteisiin. Lukuisista veistoksista merkittävimmät esittävät Neitsyt Mariaa ja Pyhää Yrjänää lohikäärmeineen. Alttaripöydän puisen antemensalen keskusaiheena on montrassia kannattavat enkelit. Kotimainen kiteistä kalkkikiveä oleva kasteallas on ns. Vehmaa-tyyppiä ja ajoitettu 1300-luvun lopulle.Taontakoristeiset sakariston ja asehuoneesta kirkkosaliin johtavan eteläportaalin ovilevyt ovat Suomen hienoimmat. 1600-luvun esineistöä ovat Johan Wrangelin ja Helena Eklöfin lahjoittama alttarilaite Golgata-aiheisine öljymaalauksineen, saarnastuoli sekä Diedrich von Essenin (k. 1678) hautajaisvaakuna siihen kuuluvine isän- ja äidinpuoleisine sukuvaakunoineen. Keltaiseksi maalattu komea empiretapuli on rakennettu 1829-1831 C.L. Engelin suunnitelman mukaan. Sen läpikäytävä ja siihen liittyvät siipiosat ovat kiveä, muilta osin kellotapuli on puurakenteinen. Kirkkotarhan itäosassa olevat kaksi hautakappelia kuuluvat Borcht- ja Ammond-suvuille. Viimeksi mainittu on lajissaan harvinainen jugendtyylinen hautakappeli. Vanhaan kirkkotarhaan liittyy itä-pohjois- ja eteläpuolilla myöhemmin useaan eri otteeseen laajennettu hautausmaa. Kirkkotarhaan liittyvän hautausmaan itäpuolella Vesijärven rannan tuntumassa sijaitseva 1813 rakennettu kirkkoherranpappila on uudistettu perusteellisesti sisätiloiltaan 1992, jolloin siitä tehtiin seurakunnan juhlahuoneusto.
- Kunta
- Hollola