Uuden arkkipiispantalon tarve nousi esiin 1884. Vanha talo todettiin huonokuntoiseksi ja sen asema palon jälkeisessä Turussa oli muuttunut. Lääninarkkitehti von Heideken laati suunnitelman uusien rakennusten sijoittamisesta entiselle tontille, uusien sivurakennusten piirustukset ja koko remontin kustannusarvion. Senaatti myönsi hankkeeseen varat ja määritteli kustannusten katoksi 100 000 markkaa. Arkkitehti Sebastian Gripenberg sai tehdä muutokset, yksi luonnoksista valittiin ehdotukseksi senaatille. Yleisten rakennusten ylihallituksessa talon lopullisten piirustusten laatimisen sai tehdäkseen arkkitehti Jac. Ahrenberg. Piirustukset on Ahrenbergin lisäksi allekirjoittanut Ylihallituksen silloinen johtaja J. L. Lindqvist. Julkisivun, toisen kerroksen huoneiden ja kellarikerroksen piirustuksia luonnoksissa ei ollut, joten nämä jäivät kokonaan Ahrenbergin tehtäväksi. Senaatti teki rakentamispäätöksen 1887 ja totesi vielä erikseen, että sekä päärakennus että piharakennus oli rakennettava kivestä. Puutarhan ja sen istutusten suunnitelman teki alun perin A. F. Rydberg, näihin aikoihin Turussa toiminut, ruotsalaissyntyinen puutarha-arkkitehti. Hänen suunnitelmiensa pohjalta lopullisen suunnitelman laati ja työn toteutti puutarhamestari, Turun kaupunginpuutarhuri O.R. Gauffin. Piispantalon kadunpuoleisille reunustoille pystytetyn mustan valurauta-aidan valmisti naapurikorttelissa sijainnut Turun Rautateollisuus todennäköisesti arkkitehti Reiniuksen piirustusten pohjalta. Aidassa toistuu koristekuviona piispansauvan koukkua muistuttava kaari, jonka keskellä on tyylitelty lilja. Porteissa puolestaan on kookkaat ristikuviot. Kolme vuotta kestäneet rakennustyöt valmistuivat 1890. Ulkopuolelta, varsinkin pääsisäänkäynnin puolelta arkkipiispantalo näyttää kaksikerroksiselta, vaikka toinen kerros onkin pääosin ullakkotilaa. Uusrenessanssityyliä edustavan palatsin pääväriksi muodostui tiilen murrettu punainen, josta vaaleammat seinäosat sekä ikkunalistoitus erottuvat. Koristelua on fasadissa käytetty vain eräissä yksityiskohdissa, kuten symmetristen ja pyörökaaristen ikkunalistojen kasviaiheisissa ornamenteissa. Julkisivun molempiin päihin jäävien isompien ikkunoiden listat päätykolmioineen ovat reunuksiltaan kuutta muuta ikkunankehystä koristeellisimpia. Talon räystäät ovat tyylin mukaisesti leveät sekä koristeelliset. Rakennuksen molempia päätyjä kiertävät ylhäällä seinälistoissa symboliset liljanauhat. Myös talon kulmia korostavat vaaleat kulmaharkot. Päädyssä olevan sisäänkäynnin pyörökaarista ovea koristavat molemmin puolin sijoittuvat neliskulmaiset pylväät pelkistetyin kapiteelein. Sisäänkäyntiä reunustaa viivaornamenttikuvio. Ajan tavan mukaan näyttävyys oli tarkoitettu nimenomaan kadun puoleisille julkisivuille. Talon toisella puolella, pihapuiston suunnasta seinä on yksivärinen. Arkkipiispantalo sisälsi sekä piipan vastaanotto- että edustustilat, asunnon ja palvelijoiden tilat. Suuri salonki oli tarkoitettu juhla- ja edustustilaksi. Se oli ovien kautta yhdistettävissä ruokasaliin. Salien seinät olivat osittain paneloidut ja molemmissa oli koristeelliset majolikauunit. Alakerrassa oli myös piispan vastaanottohuone ja työhuone sekä isännän makuuhuone ja lastenkamari, olohuone, tarjoilutila sekä keittiö. Kaikissa asuinhuoneissa oli kaakeliuunit. Rakennuksen toinen kerros oli varattu asuintiloiksi. Kaikkiaan asuintilat oli tarkoitettu kohtuullisen suurta lapsiperhettä varten. Yksityisten asuinhuoneiden ja edustustilojen erottaminen toteutui vasta vuosien 2009-2010 korjauksessa, kun yläkertaan rakennettiin keittiö ja oma erillinen sisäänkäynti. Arkkipiispan talon ensimmäisen kerroksen tilojen pintaala oli 479 m² ja toisen kerroksen asuintilojen 153 m². Samaan aikaan päärakennuksen kanssa valmistui tontin pohjoissivustalle Ahrenbergin piirustusten mukaan tehty piharakennus. Siihen tuli tiloja palveluskunnan käyttöön sekä suojat kotieläimille ja hevosvaunuille.
Arkkipiispantalo on Turussa Piispankadun ja Agricolankadun kulmatontilla sijaitseva vuonna 1887 valmistunut Turun ja Suomen arkkipiispan virka-asunto. Nykyinen rakennus on kolmas samalla tontilla sijainnut piispantalo. Vuoden 2018 kesäkuusta lähtien arkkipiispan virkaa hoitanut Tapio Luoma on talon kahdestoista asukas.