Olavinlinna on historiallinen muistomerkki ja ainutlaatuinen symbolikohde, jolla on huomattavaa historiallista, maisemallista ja kulttuurihistoriallista merkitystä. Olavinlinnan rakentamisen historian vaiheet ulottuvat 300 vuoden ajalle, vuodesta 1475 aina 1700-luvun lopulle asti. Harmaakivisen päälinnan kolmesta pyöreästä tornista ja niiden välisestä kehämuurista alkanut linnan rakentaminen on myöhemmin laajentunut esilinnan rakentamisella päälinnan itäpuolelle. Ydinlinnan ympärillä on venäläisaikainen, 1700-luvun lopulla rakennettu bastionirintama. Olavinlinnan korjaus ja restaurointi muinaismuistoksi on aloitettu 1860-luvun tulipalojen jälkeen. Viimeisimmät laajamittaiset entistämistyöt on toteutettu vuosien 1961-1975 aikana. Linnan ikonimainen tunnettavuus myös kansainvälisesti liittyy Olavinlinnaan varhaisena nähtävyytenä ja matkailukohteena. Olavinlinna sijaitsee kalliosaarella Saimaassa, aikanaan tärkeän vesireitin solmukohdassa Kyrönsalmella. Keskiajalla perustetun linnoituksen ulkoasu on muotoutunut vuosisatojen kuluessa tuliaseiden ja linnoitusarkkitehtuurin kehittymisen ehdoilla - Olavinlinna oli ensimmäinen tuliaseiden käyttöä silmällä pitäen rakennettu linnoitus Skandinaviassa. Olavinlinnan ulkoasuun on vaikuttanut myös sijainti pienellä saarella. Linnoituksen eri osat on sijoitettu saarelle topografian ehdoilla, ja sen muurien korkeus vaihtelee saaren maastonmuotojen mukaan. Linnoitukseen oli siltayhteys jo sen rakentamisajankohtana, ja sinne kuljetaan yhä veneellä tai siltaa pitkin. Linnoituksen yhtenäinen pohjoisfasadi muodostuu pitkästä kehämuurista, joka yhdistää keskiaikaiset, myöhempinä vuosisatoina useaan kertaan korotetut tykkitornit 1600-luvulla rakennettuun koillistorniin. Keskiaikainen päälinna käsittää kehämuurin yhdistämien kolmen pyöreän tykkitornin rajaaman alueen, josta matalampi esilinna jatkuu itään päin. Linnoitusta itäisimpänä rajaava uusi esilinna on rakennettu venäläisellä kaudella 1700-luvulla. Samalta ajalta periytyvät linnoitusta eteläpuolella kiertävät kulmikkaat bastionit. Ainoa venäläiseltä kaudelta säilynyt rakennus linnoituksessa on päälinnan muurien suojassa sijaitseva Adjutantin talo, jonka kautta on nykyään käynti päälinnan sisätiloihin. Suurella esilinnanpihalla sijaitsevat tykistökasarmi ja kansliarakennus ovat peräisin 1500-luvun loppupuolelta. Olavinlinna on saanut nykyisen ilmeensä venäläisten 1700-luvulla tekemien korjaus- ja uudistustöiden tuloksena.
Olavinlinna on 1400-luvulla rakennettu linna, joka sijaitsee Savonlinnassa veden ympäröimässä kalliosaaressa Haukiveden ja Pihlajaveden yhdistävässä Kyrönsalmessa. Linnasta on aikaisemmin käytetty myös nimiä Savonlinna ja Uusilinna.