Kivikirkko. Tammisaaren kaupunkikuvaa hallitsevan kivikirkon korkea torni on muodostunut myös kaupungin symboliksi. Tammisaaren suhteellisen matalaseinäisessä, suorakaiteen muotoisessa, kivikirkossa on loiva kuoripäästä aumattu katto. Länsipäässä on uusklassillisin arkadein ja päätykolmioin varustettu, pyöreään lanterniiniin päättyvä korkea torni. Tornin pohjakerroksessa olevan pääsisäänkäynnin yläpuolella on rakennustyön aloittaneen kreivi Gustaf Adolf Lejonhuvudin ja vaimonsa hiekkakivinen vaakunakivi. Valkeaksi kalkittu kirkkosali on holvattu loivalla lautaholvilla. Kuoriseinällä on barokkityylinen alttarilaite ja Tukholmasta 1797 ostettu Ristiltäottoa esittävä alttaritaulu. Taidemaalari Lorentz Pasch nuoremman tekemä taulu on yksi Corneliis de Vos´n öljymaalauksesta tehdyistä lukuisista toisinnoista. Pohjoiseinälle oleva saarnatuoli, jonne käynti on suoraan sakaristosta, on tehty arkkitehti A.F. Granstedtin piirustuksen mukaan. Kangasalan urkutehtaan perustajan, urkurakentaja Anders Thulén ensimmäiset Suomessa rakentamat 23-äänikertaiset urut vuodelta 1843 on rekonstruoitu alkuperäiseen asuun ruotsalaisen Grönlunds Orgelbyggerin toimesta 1992. Kirkon itäfasadin edustalla on seurakunnan vuonna 1624 kuolleelle kirkkoherralle, tähtientutkija Sigfrid Aronius Forsiukselle pystytetty muistomerkki vuodelta 1924.
Tammisaaren kirkko on harmaakivistä rakennettu kirkkorakennus Tammisaaressa Raaseporissa. Se rakentaminen aloitteentekijä oli Gustaf Adolf Leijonhufvud, suunnittelijasta ei ole tietoa. Kirkkoa rakennettiin vuodesta 1651 1670-luvulle asti. Nykyisen ulkoasunsa kirkko sai Charles Bassin suunnitelmien mukaan toteutussa korjauksessa vuosina 1839–1842 vuoden 1821 tulipalon takia. Kirkon tyylisuunta on uusklassismia ja siinä on 560 istumapaikkaa.