Turun Tuomiokirkko

Tietoa kohteesta

Kivikirkko. Turun keskiaikaisessa keskustassa Unikankareen mäellä vuodesta 1300 seisonut Pyhälle Henrikille ja Neitsyt Marialle omistettu tuomiokirkko on Suomen valtiollisen ja hengellisen elämän kansallispyhäkkö. Kirkko on muodoltaan länsitornillinen tiilibasilika, jonka itäpäähän liittyy kahdeksankulmainen kuoriosa. Runkohuonetta reunustaa keskiajan kuluessa rakennettujen kappelien yhtenäinen rivistö. Kolmilaivaisen kirkkosalin leveässä keskilaivassa on tähtiholvit. Pilarit ovat kirkon vanhimmassa länsiosassa neliskulmaiset, piispa Hemmingin aikana rakennetussa saarnastuolin itäpuolella olevassa osassa kahdeksankulmaiset. Sivulaivaan avautuvat eri pyhimysten alttareille omistetut kappelit muuttuivat 1600-luvulla mahtimiesten hautakappeleiksi. Kirkon kiinteä sisustus on tulipaloista johtuen varsin nuorta. Saarnastuoli on 1830-luvulta, alttarilaite tauluineen 1840-luvulta, pääkuorin maalaukset 1850 luvulta, penkit 1860-luvulta ja lehterien kaiteet ja ovilevyt 1920-luvulta sekä urut ja etelälehterille sisustettu kirkkomuseo 1970-luvulta.

Turun tuomiokirkko on Suomen Turussa I kaupunginosassa Aurajoen rannalla sijaitseva, monessa vaiheessa rakennettu kivikirkko, joka on suurimmaksi osaksi keskiajalta. Turun tuomiokirkkoa kutsutaan Suomen kansallispyhäköksi, vaikka nimitys ei olekaan virallinen. Turun tuomiokirkko kuuluu maan merkittävimpiin historiallisiin rakennuksiin ja on Suomen ainoa keskiaikainen basilika. Pitkän rakennusajan vuoksi tuomiokirkko edustaa useaa eri tyylisuuntaa, muun muassa romaanista, goottilaista ja uusgoottilaista tyyliä.

Lähde: WikipediaLue lisää Wikipediasta

Kunta

Turku