Tietoa kohteesta
Koulutontti 7-5-3 sijaitsee keskeisesti Vaasan kaupungin alkuperäisellä ruutukaava-alueella Rauhankadun, Raastuvankadun ja Kasarminkadun rajaamalla korttelialueella. Se muodostaa Kauppapuistikkoon rajoittuvan tontin 7-5-4 kanssa yhtenäisen opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YO), joka oli jo C.A. Setterbergin vuonna 1855 laatimassa Vaasan ensimmäisessä asemakaavassa varattu opetustoiminnan käyttöön. Kaupungin keskusta-alueelle tunnusomainen palokaturakenne on katkaistu alkuperäisessä asemakaavassa koulukiinteistöjen kohdalla ja se on korvattu koulurakennusten välisellä puistoalueella. Alueen korttelirakenne on säilynyt alkuperäisen kaltaisena sekä arkkitehti Kråkströmin yleissuunnitelman mukaan laaditussa vuonna 1973 vahvistetussa Vaasan keskusta-alueen saneerauskaavassa, että voimassa olevassa 17.6.1981 vahvistetussa asemakaavassa. Kiinteistöllä sijaitsee Raastuvankadun varrella Vaasan korkeakoulun/ent. suomalainen kansakoulun päärakennuksen lisäksi vuonna 1892 valmistunut kaksi kerroksinen julkisivuiltaan rappauspintainen asuinrakennus, joka on lunastettu 1960-luvulla kauppaoppilaitoksen opetustiloiksi sekä arkkitehtitoimisto Annikki Nurmisen vuonna 1975 suunnittelema nelikerroksinen pesubetonipintainen Vaasan kauppakorkeakoulun lisärakennus. Ennen vuoden 1866 kansakouluasetusta, joka velvoitti kaupunkeja perustamaan ja ylläpitämään kansakouluja rakennettiin korttelialueen Kauppapuistikon puoleiselle sivulle arkkitehti C. A. Setterbergin vuonna 1861 suunnittelema kaksikerroksinen vanhaksi kivikouluksikin kutsuttu koulurakennus. Koulutontin toiseen päätyyn Raastuvankadun puolelle siirrettiin samaan aikaan ilmeisesti Vanhasta Vaasasta puinen yksikerroksinen rakennus koulutoimen käyttöön. Oppilasmäärän kasvamisen ja puukoulun karujenopiskeluolosuhteiden takia puinen koulurakennus siirretiin Vöyrinkaupungille ja se korvattiin arkkitehtien Backmansson ja Thesleffin vuonna 1890 suunnittelemalla tiilirunkoisella harkkorapatulla uusrenessanssityylisellä päärakennuksella. Rakennuksessa toimi aluksi sekä ruotsin- että suomenkieliset kansakoulut ja 1910-luvun loppupuolella rakennus toimi hetken myös venäläisten merisotilaiden kasarmina. Suomen itsenäistymisen myötä kansakoulutoiminta jatkui kiinteistössä vuoteen 1940 saakka, jolloin tilat siirtyivät Vaasan kauppakoulun käyttöön. Käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä rakennuksessa tehtiin sisäisiä muutoksia kaupunginarkkitehti Sereniuksen vuonna 1944 tekemien suunnitelmien pohjalta ja hänen suunnittelema nelikerroksinen laajennusosa valmistui päärakennuksen pihasivulle vuonna 1953. Syksyllä 1968 rakennus siirtyi pääosin uuden juuri perustetun Vaasan kauppakorkeakoulun käyttöön. Korkeakoulutoiminnan uusia tilatarpeita tyydyttämään laajennettiin kiinteistöä liittämällä Raastuvankatu 29:n ja 33:n päätytontit osaksi uutta kiinteistöä ja toteuttamalla vuonna 1976 Annikki Nurmen arkkitehtitoimiston suunnittelema lisärakennus Kasarminkadun vastaiselle sivulle. Laajennuksesta huolimatta korkeakoulun tilat kävivät riittämättömiksi ja laitos toimi ennen vuonna 1994 tapahtunutta Palosaaren kampukselle siirtymistään kahdessatoista eri paikassa ympäri Vaasaa. Yliopistokäytön jälkeen rakennuksessa toimi ammattikorkeakoulu vuoteen 2016 saakka, minkä jälkeen se toimi Vaasa-opistona/ ”Alma-opistona” sekä Merenkurkun koulun väistötiloina. Kyseisenä aikana päärakennuksen tiloihin on tehty vähäisiä sisäisiä korjauksia ja muutoksia sekä julkisivuja koskeva korjaus/entistäminen.
- Kunta
- Vaasa