Tietoa kohteesta
Kosken ja pieniä saaria käsittävä Langinkosken alue sijaitsee Kymijoen läntisen haaran suulla lähellä merta. Paikka on jo kauan ennen keisarin kalastusmajan rakentamista tunnettu sekä hyvänä kalastuspaikkana että erityisen kauniin ja monipuolisen luonnonmaisemansa vuoksi. Keisarin kalastusmajan viereisellä Myllysaarella on Valamon luostarin munkkien 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa rakentama pieni, puurakenteinen kappeli (tsasouna). Keisari Aleksanteri III:lle ja hänen puolisolleen Dagmarille rakennettu Langinkosken kalastusmaja eli huvila on rakennettu 1888-1889. Päärakennus on osin kaksikerroksinen, hirsirunkoinen kesähuvilarakennus. Se on säilynyt hyvin alkuperäisessä muodossaan, mutta väritystä on ehkä aikojen kuluessa muutettu. Viereisellä Myllysaarella on keisariperheen rakennuksen kaltainen, mutta pienempi asuinrakennus, joka rakennettiin keisaria avustaneita kalastajia varten. Pääportin ulkopuolella, siis keisarin kalastusmajan itäpuolella, on alueen vartijan asuinrakennus ja sen pihapiirissä hevostalli-, navetta- ja vajarakennukset sekä hieman sivummalla hirsirunkoinen sauna, erillinen pesutupa, kaksi eri kellaria ja vuonna 1909 rakennettu kalanhautomo. Vartijan asuinrakennus on laajennettu nykyiseen kokoonsa vuonna 1905. Päärakennus ja kalastajien asuinrakennus, jotka ovat vuoraamattomia hirsirakennuksia, on alun perin suunniteltu maalaamattomiksi, tai siveltäviksi läpikuultavalla maalilla. Ulkoseiniä on jossakin vaiheessa ryhdytty maalaamaan punaiseksi, aluksi ilmeisesti keittomaalilla, mutta sittemmin täysin peittävällä, tummanpunaisella öljymaalilla. Julkisivujen yksityiskohtia kuten räystäs-, ikkuna- ja ovilistoja sekä kuistien kaiteita on viimeistään siitä lähtien kun seinät on maalattu punaisiksi, ryhdytty korostamaan keltaisella maalilla. Kalastusmajan alueella on yhteensä kymmenen puusiltaa, jotka on rakennettu osin hirsiarkkujen ja osin kivistä muurattujen anturoiden päälle. Keisarin aikaisia siltoja on aikojen kuluessa rakennettu uudelleen suunnilleen alkuperäisen mallin mukaan. Niiden kaiteet on myöhemmin alettu maalata punaisiksi. Myös puurakenteinen pääportti, joka on malliltaan 1880-luvun lopulla rakennetun alkuperäisen mukainen, on kauttaaltaan maalattu tummanpunaisella öljymaalilla, samoin kuin alueen siltojen puukaiteet. Alueella on jo vuosisatojen ajan ollut kiinteitä kalastuslaitteita. Myös keisarin kalastuspaikkaa varten on rannoille rakennettu kivistä ja hirsistä kalastuslaitteita, mm. kalastuspato kalastajien majan edustalle. Langinkoskella on pyydetty etenkin lohta ja siikaa, mutta myös nahkiaisia. Kalastusmajan itäpuolella, entisillä alueen vartijan pelloilla on Metsähallituksen vuonna 1959 perustama puulajipuisto. Langinkosken alueella on myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia, osin aivan joen rantaan rakennettuja linnoituslaitteita. Vesialue on jonkin verran muuttunut säännöstelypatojen vuoksi. Näkymä merelle on muuttunut Langinkoskentien vuonna 1963 valmistuneen sillan vuoksi. Keisarin kalastusmajaan rinnastettava kohde on keisari Aleksanteri III:n vierailua varten rakennettu Pohjois-Suomeen näköaloistaan tunnetulle Aavasaksan huipulle 1882-1883 rakennettu vuoraamaton hirsirakennus. Langinkosken kalastusmajan päärakennus, kalastajien asuinrakennus, kaksi kellaria, pyydysvaja, kalanhautomo sekä vanha ortodoksinen kappeli on suojeltu asetuksen (480/85) nojalla vuonna 1990. Muut rakennukset, jotka kaikki sijaitsevat pääportin ulkopuolella, on Museovirasto ja rakennushallitus tuolloin todennut rakennussuojelukohteiksi, mutta niitä ei sisällytetty asetuksella suojeluun. Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-kohde).
- Kunta
- Kotka