Tietoa kohteesta
Kuopion Snellmaninpuiston alueella on ollut Kuopion kaupungin ensimmäinen päätori. Tuomiokirkko kuvastaa kaupungin asemaa 1775 perustetun Savo-Karjalan läänin pääkaupunkina. Snellmaninpuisto ympäristöineen, puistoon välittömästi liittyvä kirkkokortteli harmaakivisine tuomiokirkkoineen sekä perinteisestä puukaupungista säilyneet Kuopion korttelimuseon ja Kuninkaankadun puutalomiljööt ovat Kuopion ruutukaavakeskustan rakennushistoriallisesti merkittävimpiä osia. Kaupungin keskustassa oleva Vahtivuoren mäelle rakennettu kirkko on Pohjois-Savon ensimmäinen kivirakennus. Yleishahmoltaan uusklassillinen, loivakattoinen harmaakivikirkko on tasavartinen ristikirkko. Askeettisessa sisätilassa kaartuu rapattu lautaholvi. Kaupunkikuvallisista syistä on kirkon kelloille ja aikakellolle varattu torni sijoitettu itäisen ristivarren päähän, alttari puolestaan on läntisessä ristivarressa. Kirkon kortteli on ympäröity harmaakivimuurilla. Kirkon tontti liittyy maisemallisesti sen itäpuolella olevaan Snellmanin puistoon. Puisto on saanut nimensä 1886 sinne pystytetystä Johannes Takasen veistämästä J.V. Snellmanin patsaasta. Snellmaninpuiston alue on ollut kaupungin kaupan keskus aina 1850-luvulle saakka. Puistoa ympäröivä rakennuskanta, joka koostuu liike-, pankki- ja museorakennuksista, on eri-ikäisyydestään huolimatta varsin yhtenäistä. Puiston pohjoispuolta rajaavan Kauppakadun pankkirakennuksiin kuuluvat entinen Maatalousosakepankki, taidemuseona toimiva entinen KOP:n talo sekä ravintolana toimiva entinen Suomen Pankki, jonka vierellä on 1907 valmistunut art nouveau -tyylinen Kuopion museo. Edelleen koulukäytössä toimiva entinen Teollisuuskoulu reunustaa puistoa Maaherrankadulla. Koulun pihapiirissä on Ylä-alkeiskoulun voimistelusaliksi valmistunut nk. Mutteri. Yksikerroksinen entinen työväentalo on valmistunut 1837. Kuopion vanhimpien kaupunginosien rakentamisesta on hyvä esimerkki Snellmaninpuiston tuntumassa sijaitseva Snellmanin kotimuseo ja sen yksikerroksinen aumakattoinen asuinrakennus. Kuninkaankadun, Kirkkokadun, Sorvarinkadun ja Kuopionlahdenkadun rajaama kortteli muodostaa Kuopion korttelimuseon. Korttelissa on kaikkiaan 11 rakennusta, joista Kuninkaankadun ja Kirkkokadun varren talot sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan. Puutalomiljöön kokonaisuuteen liittyy rivi Kuninkaankadun varren historiallisia rakennuksia kuten Kuopion Klubi, Tuomiorovastin pappila, Barsokevithchin talo, 1920-luvun kerrostaloja ja Snellmanin puiston kulmalla Minna Canthin talo. Tuomiorovastin pappila on osa Kuopion säilynyttä historiallista puutalorakennetta ja yksi harvoista 1700-luvulta säilyneistä kustavilaisen kauden kaupunkitaloista. Pappilan puinen, mansardikattoinen päärakennus on valmistunut 1780 vasta perustetun Kuopion lääninhallituksen sihteerin ja kamreerin virka-asunnoksi. Sorvarinkadun ympäristössä on hyvin nähtävissä Kuopion kaupunkikuvan ja ruutukaavan erityispiirre rännikatumiljöö (ks. erillinen kohde Kuopion rännikatuverkosto).