Tietoa kohteesta
Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Merenkurkun saariston maailman luonnonperintökohteessa ja havainnollistavat erinomaisesti alueen merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystä. MUSTASAARI Valassaarilla on ranskalaisen Henry Lepauten suunnittelema majakka sekä henkilökunnan rakennusten arvokas kokonaisuus, joka kuvastaa majakanvartijoiden työyhteisöä ja elämää. Valassaarten 36 metriä korkean majakan rautaelementeistä koostuvassa rungossa on putkimainen ydin, jonka sisällä nousevat tornin huipulle kierreportaat. Putkea ympäröi kuuden pilarin ja niitä yhdistävien ristikoiden muodostama tukirakenne. Yläosan lasiseinäisen lanterniinin alla on majakanvartijan päivystyshuone. Valolaite on 1980-luvun muovilinssistö. Majakkaa tukevat 1936 asennetut harusvaijerit. Majakanvartijoiden rakennukset ovat majakan tavoin valmistuneet 1800-luvulla. Niitä on osin uusittu 1900-luvun alussa. Rakennukset ryhmittyvät pihapiiriksi majakan pohjoispuolelle. Ympäristössä on pieniä viljelyksiä rajanneita ladottuja kiviaitoja sekä heinälatojen jäännöksiä ja länsipuolella mm. satamarakenteiden raunioita, jäänteitä postihevosten talleista sekä ranta-aittojen perustuksia. Lisäksi Storskärin itärannalla on vanhan tunnusmajakan raunio. Storskärin ja Ebbskärin välisessä notkelmassa on hyvin säilynyt kivisilta, joka liittyy 1880-luvulla rakennettuun pengertiehen. Ebbskärin pohjoisrannalla on moderni merivartioasema. Norrskäriä ympäröi avomeri, ja puuttoman saaren majakkayhteisö näkyy kaikkialle saarelle sekä kauas merelle. Norrskärin majakka on yksi 14:stä 1800-luvun kahdeksankulmaisesta tiilimajakasta. Majakkayhteisön vartijoiden rakennukset ovat ryhmittyneet tiiviisti tornin ympärille. Rakennukset ovat 1800-luvun tyyppipiirustusten mukaiset. Yhteisön vierellä on suuri luotsiasema. Ritgrundin moreeniluodon tunnusmajakka 1800-luvun lopulta on muutettu valomajakaksi, mikä kuvastaa merenkulun turvalaitteiden kehitystä. Ritgrund on maan ainoa puinen valomajakka. Sen vieressä on luotsivartiotupa, ja saarella kiteytyy luotsiaseman ja tunnusmajakan rakennusryhmien toiminnallinen idea. Enstenin louhikkoisen saaren ainoa rakennus on pyramidin muotoinen tunnusmajakka, joka on hirsirakenteiltaan ainutlaatuinen. Väylän kulkua osoittavan majakan suhde ympäristöönsä on säilynyt 1800-luvun kaltaisena. Yttre Uddskärin luotsivartiotupa liittyy Krimin sotaa seuranneeseen jälleenrakennusvaiheeseen. Julkisivuiltaan se on yhä tyyppipiirustusten mukainen harvinaisuus. Myös viereinen uudempi vartiotupa 1920-1930-luvulta on julkisivuiltaan alkuperäisessä asussaan. Ympäristössä on myös pitkällä aallonmurtajalla suojattu satama sekä uudempaan vartiotupaan liittyvä talousrakennus. MAALAHTI Rönnskärin luotsiasema ja tunnusmajakka on hyvä esimerkki merellisestä virkamiesyhteisöstä. Poikkeuksellisen suureen rakennuskantaan kuuluu rakennuksia lähes 200 vuoden ajalta. Rönnskärin tunnusmajakka on Suomen vanhin säilynyt puinen merimerkki. Punaiseksi maalattu, lähes 22 metriä korkea tunnusmajakka muistuttaa kellotapulia. Saaren kaksi luotsiasemaa 1800-luvulta ovat pitkiä yksikerroksisia puutaloja, joissa on matalat tähystystornit. 1967 rakennettu luotsi- ja merivartioasema on kaksikerroksinen tiilirakennus. Lillsandenin hyvin säilynyt ja tyyppinsä viimeinen loistonhoitajayhteisö 1900-luvun alusta sijaitsee kallioluodolla Rönnskärin ulkosaaristossa. Sen edessä on hoitajien työkohteena ollut Lillsandenin pohjaloisto, joka on hyvin säilynyt. Lillsanden kuvastaa automaattisten loistomerkkien ensimmäistä käyttövaihetta ja sen myötä syntyneen ammattiryhmän toimintaa. Strömmingsbådan on avomeren laidalla pieni kallioluoto, jonka majakkayhteisön rakennuskanta on historiallisesti kerrostunut ja monipuolinen. 1800-luvun tyyppipiirustuksin toteutetut rakennukset seurailevat kallion muotoja ja peittävät suuren osan luodosta. Kohteessa kiteytyvät historiallisille majakkayhteisöille tyypilliset piirteet, kuten merellisyys, eristyneisyys sekä karu ja rajallinen elinympäristö. Majakka kuuluu 1800-luvun lopun rautamajakoihin, mutta on yksilöllinen ja säilynyt 1800-luvun lopun asussa myös paikoin kiinteän sisustuksen osalta (esim. Fressnel-linssistö). Viimeisintä rakennusvaihetta edustaa 1940-luvulla valmistunut suuri asuinrakennus. Majakkayhteisön rakennukset ovat miehitetyn majakan aikaisessa asussa ja hyvässä kunnossa. Ne heijastelevat majakanvartijan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia koko ammattikunnan historian ajalta. KORSNÄS Svettgrundin merimerkki osoittaa Moikipään eteläpuolelta Bergöhön ja Vaasaan johtavan väylän alkupisteen. Pohjanlahdelle tunnusomainen puinen pooki on ainoa maassamme säilynyt suurikokoinen riukumerkki. Lähes 18 metriä korkea riukumerkki, joka muistuttaa terävähuippuista pyramidia, on pystytetty moreeniharjanteen korkeimmalle kohdalle. Merkin runko muodostuu sydänpuusta ja sen vinotuista ja merkkikuvio yläosaan punaiseksi maalatusta rombikuviosta.