Fellmaninpuisto on rakennettu Fellmanin kartanon entisille maille 1950-luvulla Lahden keskustaan. Puiston koko on noin viisi hehtaaria ja sitä rajoittavat Ståhlberginkatu, Kyösti Kallion katu ja Paasikivenkatu.
Lähde: WikipediaLue lisää Wikipediasta
Rakennusperintö
Fellmaninpuisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit
Tietoa kohteesta
Fellmaninpuisto ja sitä rajaavat lukuisat monumentaaliset asuin-, liike- ja julkiset rakennukset sekä liikenneväylät ovat hyvä esimerkki jälleenrakennuskauden korkeatasoisesta rakentamisesta ja suunnittelusta. Alueen rakentumiseen vaikuttivat merkittävästi Viipurista sodan seurauksena Lahteen siirtyneet ihmiset, yritykset ja yhdistykset. Fellmaninpuisto on laaja ja vapaamuotoinen puisto, jonka ympärille viuhkamaisesti kaavoitettu alue sijoittuu kaupungin vanhemman ruutukaava-alueen länsipuolelle. Alue rajautuu liikenteenjakajana toimivasta Paasikivenaukiosta lähtevien Hollolankadun ja Jalkarannantien väliin. Alueen vihreä keskus on Fellmaninpuisto. Istutusten lisäksi puistossa on Punavankien muistomerkki. Fellmaninpuiston länsilaidalla, kaarevan Svinhufvudinkadun linjausta seuraavan laajan koulurakennusten ryhmän ovat suunnitelleet arkkitehdit Olli ja Eija Saijonmaa. Erikorkuisista rakennusmassoista koostuva kokonaisuus sijoittuu ilmavasti avoimien pihojen ympärille. Ajalle tyypillistä sosiaalista rakennustoimintaa edustavat asuntokeskusosuuskunta Hakan rakennuttamat Hakatornit, jotka muodostavat hallitsevan elementin Hollolankadun ja Paasikivenkadun varrella. Kulutusosuuskuntien Keskusliiton asunto-osastolla arkkitehdit Mauri Karkulahti ja Eino Tuompo suunnittelivat seitsemän väljästi sijoitettua, yhdeksänkerroksista tornitaloa. Puiston itäkärjessä on Paasikiven aukio, joka on liikenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä tila. Risteysalueella, Fellmanninpuiston puolella, ovat arkkitehti Unto Ojosen suunnittelema Pellonkulma ja arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelema Suojalinna, yhdeksänkerroksiset asuin- ja liiketalot, jotka muodostavat Paasikivenkadun päähän porttimaisen kokonaisuuden. Liikenteenjakajan äärellä on lisäksi Heikki ja Kaija Sirénin suunnittelema konserttitalo.