Kupittaa on yhtenäinen ja hyvin säilynyt jälleenrakennuskauden asuntoalue. Yhteensä alueella on kuutta erilaista talotyyppiä, jotka kaikki ovat avoverannalla varustettuja yksikerroksisia, matalakattoisia puutaloja. Tonttien vehreät puutarhat ovat hyvin hoidettuja ja rajautuvat kadulle päin orapihlaja-aitoihin. Tonteilla ei ole talousrakennuksia lukuun ottamatta satunnaisia autotalleja. Kupittaanpuiston ruotsalaistaloalue käsittää Kunnallissairaalantien ja Kupittaankadun välisen pitkittäisen pientaloalueen, joka rajautuu päistään Uudenmaankatuun ja Sepänkatuun. Suurin osa alueen taloista on Ruotsin lahjoittamia tehdasvalmisteisia puutaloja. Ruotsalaistalojen lisäksi alueella on suomalaisvalmisteisia puuelementtitaloja, jotka eivät ulkoasultaan eroa lahjataloista. Kaikki talot ovat suurinpiirtein saman kokoisia. Niissä on alun perin pystyrimalaudoitettu ulkovuoraus ja huopakatto sekä kaksi- tai kolmijakoiset ikkunat.
Kupittaan ruotsalaistaloalue on Turkuun talvisodan jälkeen 1940-luvun alussa rakennettu tehdasvalmisteisten puutalojen alue, jonka taloista suurin osa saatiin Ruotsista lahjoituksena. Kupittaan läheisyydessä, kaupunginosissa II ja III sijaitseva ruotsalaistaloalue sijoittuu Kunnallissairaalantien, Kupittaankadun, Uudenmaankatuun ja Sepänkadun rajaamalle alueelle. Alue on inventoitu Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.