Ferdinand Salokankaan jälleenrakennusajan arkkitehtuuri Rovaniemellä
Tietoa kohteesta
Rovaniemellä toiminut Ferdinand Salokangas on toisen maailmansodan jälkeen ensin Lapin ja sitten Rovaniemen jälleenrakentamisen johtamisessa merkittävän suunnitteluvastuun saanut arkkitehti. Salokankaan vaikutus Rovaniemen kaupunkikuvaan on huomattava. Hän on suunnitellut kaupunkiin useita julkisia rakennuksia kuten kauppalantalon, paloaseman sekä oppilaitoksia ja kouluja. Rovaniemen uusiutuneen rakennuskannan joukossa on säilynyt joukko arkkitehti Ferdinand Salokankaan suunnittelemia rakennuksia ajalta, jolloin hän johti Rovaniemen jälleenrakentamista toisen maailmansodan jälkeen. Salokankaan arkkitehtuuri on persoonallista ja omintakeista. Salokankaan piirtämien rakennusten erityispiirteenä on huolellinen detaljisuunniittelu. Sodanjälkeistä romantiikkaa edustavasta muotokielestä kertovat harjakatot, julkisivujen karkea rappaus sekä tiilen ja liuskekiven käyttö koristelussa ja ornamentiikka parvekkeissa ja kaiteissa. Ikkunoiden ja parvekkeiden orgaaniset muodot saattavat jatkua myös sisätilojen porraskaiteisiin ja näyttäviin tulisijoihin. 1950-luvulla Salokankaan ote on ollut pelkistetympi – elävän viivan on korvannut suora linja ja muotojen yksinkertaistuminen. Salokankaan julkiseen suunnitteluun kuuluvaa Rovaniemen kauppalan funktionalistista, lukuisin yksityiskohdin koristeltua toimitaloa sisäpihaa rajaavine talonmiehen asuntoineen vuodelta 1949 pidetään eräänä arkkitehdin päätyönä. Samana vuonna on valmistunut Rovaniemen paloasema, tiili- ja liuskekiviupotuksin koristetulla palotornilla varustettu kaksikerroksinen rapattu rakennus. Kansakoulu siipiosineen ja siihen liittyvä pieni opettajien asuintalo on rakennettu 1952-1954. Nelikerroksinen erkkeripäätyinen kansakoulun opettajien asuintalo on vuodelta 1953. Koristeelliset parvekkeet ja ovien ikkunat antavat persoonallisen leiman Rantavitikan koulun opettajien asuintalolle vuodelta 1950. Sen viereinen, laajan kokonaisuuden muodostava ammattikoulu ja ammattikoulun asuntola on suunniteltu 1952 mutta valmistunut vasta 1961. Ammattikoulun ja Rantavitikan koulun asuintalon tavoin Kemijokivarressa sijaitsevan Inaripolku 3:n asuinkerrostalo on suunniteltu polveilevaksi, jotta asunnoista olisi jokinäkymä. Rakennus on valmistunut 1956. Ferdinand Salokankaan yhtenä päätyönä pidetty arkkitehdin oma ateljee- ja asuintalo on rakennettu kahdessa vaiheessa 1951 ja 1953. Vaakavuorattu rakennus on verrattain kapearunkoinen ja korkea ja sitä koristavat lukuisat yksityiskohdat.