Kokemäenjoen luodot eli Porin luodot ovat Kokemäenjoen suuhaarojen eli juopien väliin jääviä suistosaaria Porissa, heti Porin keskustan pohjoispuolella. Suurimpia luotoja ovat Hevosluoto, Kvistiluoto ja Hanhiluoto sekä sen kanssa yhteen kasvaneet Raatimiehenluoto ja Kirjurinluoto. Pienempiä luotoja ovat Liljanluoto, Pajukarit ja Polsanluoto. Mantereeseen maankohoamisen myötä yhtyneisiin luotoihin kuuluu lisäksi muiden muassa Pormestarinluoto. Luodot ovat osa Porin kansallista kaupunkipuistoa ja ne muodostavat myös yhden Museoviraston määrittelemistä Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Tietoa kohteesta
Kokemäenjoen suuhaarojen väliset luodot muodostavat monipuolisen virkistys- ja vapaa-ajan alueen teollisuusmaiseman ja Kivi-Porin välittömässä tuntumassa. Kirjurinluoto on varhainen kaupunki- ja kansanpuisto Kuopion Väinölänniemen, Oulun Hupisaarten ja Helsingin kansanpuistojen tapaan. Puisto liittyy kiinteästi teollistuvien kaupunkien kasvuun, jonka tuottamia ongelmia pyrittiin lievittämään puistoilla ja erilaisilla vuokrapalstoilla ja -tonteilla. Porin keskustan tuntumassa oleva Kokemäenjoen suistoalue muodostuu useista luodoista ja niitä erottavista juopa -päätteisistä jokihaaroista. Rakennuskanta on keskittynyt Kirjurinluodolle, Hevosluodon kaakkoiskärkeen ja Huvilajuopan varrelle, muu alueen ollessa puistoa tai avointa niittyä. Lähinnä Porin Puuvillan teollisuuslaitoksia oleva Kirjurinluoto on muotoutunut kaupunkipuistoksi 1800-luvun lopulla. Kesäravintola on valmistunut 1910 rakennusmestari Arthur Fagerholmin piirustuksin. Nykyisin aluetta leimaavat erilaiset vuosituhannen vaihteeseen liittyvät toiminnallisen puiston rakenteet, mm. kaupunginpuutarha, kesäkahvilat, kesäteatteri, leikkikenttät, pienoisgolf-rata, uimaranta ja esiintymislavat. Hanhiluodon ja Kvistinluodon erottavan Huvilajuopa-nimisen kapean suuhaaran molemmille rannoille on rakentunut pitkäksi nauhaksi huvila- ja vapaa-ajanasuntoyhdyskunta, jonka rakennuskanta on pääosin 1900-luvun alkupuolelta. Osin rakennuskanta on uudistunut. Läntisimmän luodon, Hevosluodon, kaakkoiskärkeen on palstoitettu 1946 siirtolapuutarha-alue, joka käsittää lähes sata siirtolapuutarhamökkiä puutarhoineen. Luodot ovat osa Porin kansallista kaupunkipuistoa.