Rakennusperintö

Laihian kirkko

Avaa Google Mapsissa

Tietoa kohteesta

Laihian kirkko on mielenkiintoinen esimerkki Yli-intendentinvirastossa suunnitellusta 1700- ja 1800-luvun taitteen kirkkotyypistä ja 1900-luvun alun kansallisromanttisesta restauroinnista. Laihian kirkko on pohjakaavaltaan pitkäsakarainen tasavartinen ristikirkko, jonka läntiseen ristivarteen liittyy korkea torni kelloja varten. Loiva vesikatto on aumattu ristivarsien päistä. Kirkkosalia jäsennöivät valkoiseksi maalatut, uritetut pilasterit. Pyöreäkorinen saarnastuoli kuuluu alkuperäiseen sisustukseen. Hirsiseinien piilutus ja tynnyriholvin listoitusten kasetoima lautaverhous on 1900-luvun alun korjauksesta, samoin penkit. Alttaritaulun, jonka aiheena on Lasaruksen herättäminen kuolleista, on tehdyt Lennart Segerstråle 1956. Pohjoisen ristivarren päässä olevassa huonetilassa kirkkomuseo, jonne on sijoitettu mm. kirkon alkuperäinen alttaritaulu, joka on vaasalaisen Emanuel Almin työ vuodelta 1807. Kirkkotarhassa olevan viime sotien monumentaalisen sankaripatsaan on suunnitellut kuvanveistäjä Kalervo Kallio. Se on sijoitettu Matti Björklundin (myöh. Visanti) vuoden 1918 sodan muistomerkin "Iäisyyden portin" edustalle. Raivaajapatsas on Veikko Leppäsen tuotantoa 1956.

Laihian kirkko

Laihian kirkko on Laihialla sijaitseva tyyliltään varhaista uusklassismia edustava suuri puinen tasavartinen ristikirkko. Tukholman yli-intendentinvirastossa vuonna 1797 päivättyjen piirustusten mukaan kirkko on rakennettu vuosina 1803-1805.

Lähde: WikipediaLue lisää Wikipediasta
Museoviraston tietokanta
Aikapolku – Löydä Suomen kulttuuriperintö