Alvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan ryhmäkylät ovat historialliselta kehitykseltään ja sijainniltaan erityyppisiä sekä kylärakenteen kehityksen kannalta eri vaiheet läpikäyneitä kyliä. Kaikissa kylissä on säilynyt niiden edustamille kerrostumille tyypillistä rakennuskantaa. Kyliä ympäröivät Hämeessä satoja vuosia, mahdollisesti jo esihistorialliselta ajalta asti viljellyt pellot. Kylätiestö on säilyttänyt historiallisen linjauksensa. Kylät edustavat Hämeessä yleistä talonpoikaiseen maanomistukseen perustuvaa ryhmäkylätyyppiä, jossa kantatilat tukeutuvat kylän läpi kulkevaan raittiin. Nykyinen rakennuskanta on pääasiassa 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. 1800-luvulla syntyneet mäkitupalaisasumukset ovat selkeästi erillään omilla mäkialueillaan tai viljelyyn huonosti kelpaavilla maa-alueilla kylätontin jatkona. Isojako ja sitä seuranneet täydennykset muokasivat voimakkaasti vanhojen ryhmäkylien rakennetta 1700-luvun loppupuolelta aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Alvettulan pitkästä asutushistoriasta kertovat kyläalueella olevat useat esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännökset. Alvettulan keskiajalta saakka asutusta, tiiviistä kylätontista muistuttavat isojaon jälkeen joen rantaan jääneet talonpoikaistalot ja niiden pihapiirien muodostama ryhmä sekä tiestö ja ympäröivät vanhat viljelykset. Mäelle sijoittuva tiivis kyläkeskus koulu- ja seuraintaloineen on kasvanut viimeisen sadan vuoden aikana kyläraitin varteen täydentäen varhaisempaa tilattoman väestön asutusta. Kylän perusrakenteessa näkyy maankäytön historiallinen jatkuvuus, vaikka paikalle jääneillä maatiloilla rakennuskantaa on uudistettu viimeisen sadan vuoden aikana. Maatilojen keskittyessä joenrannan kylätontille ovat kivikkoisemmat mäenrinteet jääneet torpparien ja työväen asuinalueiksi. Pienen mittakaavan asumukset ovat edelleen vanhan kylätontin ulkopuolella. Liikenteellisesti keskeisellä paikalla sijaisevaan kylään on maantien varteen tullut 1800-luvun lopulta alkaen myös palveluja. Kyläkaupan ympäristössä on kaksi 1950-luvun rakennusta: säästöpankki ja kauppiaan talo. Koulu ja kylän muut kokoontumistilat eli seuratalo ja työväentalo ovat kylän keskellä. Uudet asuntoalueet ovat kylää ympäröivien peltojen takana itsenäisinä alueina. Alvettulan silta sijaitsee paikassa, jossa historiallinen maantie ylittää Hauhonselän ja Ilmoilanselän yhdistävän Alvettulanjoen. 1910-luvulla rakennettu silta on kaksiaukkoinen ja betoninen kolminivel-kaarisilta 5 m leveä ja vapaat aukot ovat 27,2 m. Silta on yksi Suomen vanhimmista rautabetonisilloista. Hyömäen maatalot ovat keskittyneet kylän raitin varteen mäen rinteille viljelysten reunamaille. Talouskeskukset ovat muodostuneet uusjaon jälkeen 1930-luvulla. Kylän kapeiden teiden varsilla on vanhoja mäkitupalais-asumuksia, joista monet on uusittu ja muutamat autioina. Kylä on väljentynyt huomattavasti 1900-luvun alun jälkeen. Uudisrakentaminen on keskittynyt varsinaisen pääkylän ulkopuolelle. Kylässä on säilynyt edelleen vanhan ryhmäkylän luonne ja pienipiirinen miljöö. Asutuksen pitkäikäisyydestä kertovat kylässä olevat kuppikivet ja rautakautiset haudat. Tuittulan nykyinen tiivis kylänpaikka on asutettu 1600-luvulla. Esihistoriallisesta ajasta kertovat kylän kolme kuppikiveä. Kylän rakennuskanta koostuu raitin ympärille keskittyneistä kookkaista maatilojen pää- ja talousrakennuksista sekä kyläkaupasta. Talousrakennuksissa on käytetty usein rakennusmateriaalina pyramidipintaista betonitiiltä. Osa kantataloista on siirtynyt kylän ulkopuolelle 1900-luvun alkupuolella. Entinen tilattomien alue on säilyttänyt ominaispiirteensä. Kylä laajoine viljelyksineen on osa Hahkialan kartanon kulttuuriympäristöä. Matkantaan pieni kylä sijaitsee Matkantaanselän niemekkeessä viljelysten keskellä. Kylän talouskeskukset ovat yhdessä ryhmässä kylänraitin varressa. Rakennuskanta on suurelta osin 1800-luvulta ja 1900-luvuna alusta. Maatilojen päärakennukset ovat suuria talonpoikaistaloja ja niiden pihoissa on vanhoja hirsisiä ja savitiilestä muurattuja talousrakennuksia. Alvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan kylät ovat osa valtakunnallisesti merkittävää Hauhonselän kulttuurimaisemat maisema-aluetta.
Alvettulan silta on teräsbetoninen, vuonna 1916 valmistunut suojeltu kaarisilta Hämeenlinnan Hauholla, Alvettulan kylässä. Silta on 2-kaarinen ja sen kokonaispituus on 71,5 metriä ja hyötyleveys 5 metriä. Sen rakennustapa on erikoinen: silta on koottu betonisista onteloharkoista. Siltaa jouduttiin rakennusvirheiden takia korjaamaan raskaasti 1930-luvulla. Uuden Alvettulan sillan valmistuttua vuonna 1974 vanha silta oli määrä purkaa. Ankaran vastustuksen seurauksena purkupäätös otettiin uuteen tarkasteluun ja peruttiin, silta korjattiin ja luovutettiin yksityisen tiekunnan omistukseen ja hoitoon.
