Urajärven kartano edustaa syrjäiseen paikkaan, pienimuotoiseen, topografialtaan vaihtelevaan viljelymaisemaan syntynyttä pientä itähämäläistä kartanoa, jonka rakennuskanta on muotoutunut 1700-luvun lopun ja 1900-luvun alun välisenä aikana. Kartanoon liittyy lisäksi poikkeuksellista puisto- ja puutarharakentamista, kulttuuri- ja henkilöhistoriaa sekä pitkäaikaista museotoimintaa. Veden äärellä sijaitsevan, puiston ympäröimän päärakennuksen klassistinen ulkoasu ja korotus ovat peräisin 1840-luvulta. Kartanoon perustettu museo kuvastaa romantiikan värittämää kulttuuri-ilmapiiriä itähämäläisessä säätyläiskodissa. Kartanopihan mansardikattoinen toinen asuinrakennus on rakennettu kahdessa osassa 1780-luvulla: pohjoispäädyn tupa on vanhempi ja toinen tupa, sali sekä eteinen ja eteiskamari on lisätty laajennusvaiheessa. Kartanopiha, jonka kolmatta sivua rajaa pitkä aittarivi, avautuu poikkeuksellisesti kohti järveä eikä tulotielle. Päärakennuksen etupiha on muotoiltu geometriseksi puutarhaksi. Kartanon talousrakennukset, navetta, meijeri, vaunu- ja liiterivaja sekä väentupa muodostavat yhtenäisen rivin niemen itäreunaan. Kartanon omistajan Hugo von Heidemanin suunnittelema vapaamuotoinen maisemapuisto polveilee polkuineen järven rannalla ja puistometsässä, jonne on järjestetty maisemankatselupaikkoja ja pystytetty historiallis-romanttisia rakennelmia. Puistometsässä on myös antiikin temppeliä jäljittelevä, Harry Röneholmin suunnittelema von Heidemanien sukuhauta ja järveltä nousevan maisemaperspektiivin huipentumana kohoaa 1913 rakennettu puolipyöreä Valhalla-pylväikkö. Kartano sijaitsee II Salpausselän tuntumassa olevan viljelylaakson pohjoisreunalla, Urajärven rannalla. Kartanon eteläreunalla oleva vanha tielinjaus seuraa Toisen Salpausselän harjumuodostelmaa.
Urajärven kartano on Päijät-Hämeessä Asikkalan Urajärvellä sijaitseva kartano. Kartanon vuonna 1806 rakennettu kaksikerroksinen päärakennus edustaa empiretyyliä, ja siihen on sisustettu suvun viimeisten edustajien, naimattomien sisarusten Lilly (1849–1917) ja Hugo (1851–1915) von Heidemanin koti 1900-luvun alun asussa. He testamenttasivat kotikartanonsa ylläpidettäväksi kartanomuseona. Kartanon yläkerta on ollut aina asumaton ja kylmillään.