Hämeen Härkätie on Turun ja Hämeen linnojen yhdystie ja Suuren Rantatien ohella keskiajan merkittävin tie Suomessa. Hämeen Härkätie kulkee Varsinais-Suomen ja Hämeen vanhimpien asutusalueiden ja kylien halki. Hallinnon lisäksi tie on palvellut kaupan ja eränkäynnin tarpeita jo rautakauden loppupuolelta alkaen, jolloin se yhdisti Varsinais-Suomen ja Vanajan Hämeen rautakautiset asutusalueet. Hämeen Härkätien linjaus on vakiintunut varhaiskeskiajalla. Tiekohteen linjaus perustuu pääosin tähän keskiaikaiseen linjaukseen. Poikkeuksen muodostavat Somerolla Paimiojoen järviketju ja Renko-Hämeenlinna väli, joissa on noudatettu keskiajan jälkeen syntynyttä linjausta. Rengossa on otettu mukaan lisäksi ns. Rehbinderin oikaisu esimerkkinä tienrakentamisesta ja -linjauksesta 1800-luvun puolivälissä. Hämeen Härkätie seuraa Turusta lähdettäessä vanhastaan tiheästi asuttuja jokilaaksoja aina Somerolle saakka, jonka jälkeen tie kulkee suurelta osin harvaanasuttujen metsäseutujen halki Hämeenlinnaan saakka. Metsäisillä takamailla kulkeva tielinjaus on oiva näyte alkukantaisena säilynyttä härkätietä, joka luontevasti asettuu maastoon ja sen muotoihin. Hämeen Härkätie on säilynyt varsin hyvin, vaikka sitä onkin aikojen muuttuessa päällystetty ja paikoin oiottukin. Linjauksena Härkätie on tuhoutunut täysin vain Turussa, Liedossa ja Rengossa, jossa tie on osittain jäänyt valtatien 10 alle. Turun hevostorin liepeiltä alkanut Härkätie seuraa Turussa ja Liedossa Aurajokea. Härkätien alkuosa on pääosin jäänyt valtatie 10 alle. Ainoastaan Liedon Vanhanlinnan kohdalla on säilynyt jokilaaksossa edustava peltomaiseman, linnavuoren, Härkätien ja Loukinaisten kivisillan muodostama kulttuurimaisema. Vanhalinnan jälkeen Härkätie seuraa Liedon halki virtaavaa Savijokea. Tarvasjoen kunnasta eteenpäin Härkätien tielinjaus on säilynyt. Tie seuraa tiiviisti Paimiojoen pohjoisrannan vartta Marttilan ja Kosken halki aina Somerolle asti. Somerolla tie kääntyy Paimiojoen järviosuuden jälkeen koilliseen seuraamaan Pajulanjoen vartta. Tarvasjoen Paimiojoen ja Tarvasjoen risteykseen syntyneen kulttuurimaiseman muodostavat harjanteella sijaitseva kirkko vuodelta 1779, Härkätien varrelle vanhalle pappilan paikalle rakennettu seurakuntatalo sekä rantapellon kumparella sijaitseva tiiviisti rakennettu vanha Euran kylätontti. Marttilan vanhan emäpitäjän kirkko vuodelta 1765 ja pappila sijaitsevat taajaman keskellä. Koskella Härkätie kulkee läpi kirkonkylän taajaman. Kosken kappelin hautausmaalla on säilynyt 1777 rakennettu kellotapuli. Tammelassa tie kulkee asumatonta metsätaivalta, jonka katkaisevat vain Letkun ja Portaan kylät. Härkätien perinteinen linjaus onkin säilynyt parhaiten Someron kunnanrajan ja Portaan välisellä tieosuudella. Saaren kartanoon kuuluvan Kivilammin torpan pihapiiri on säilynyt hyvin. Portaan kylä on syntynyt Hämeen Härkätien varrelle jo varhaiskeskiajalla. Kylän itäpuolella tielinjaa on oikaistu monin paikoin. Lopella Härkätie jatkuu asumattomien metsätaipaleiden poikki Rengon pitäjään. Metsätaipaleen katkaisevat vain Kuittilan ja Lietsan kylät. Rengon kirkolta Hämeenlinnaan Hämeen Härkätiellä on kolme eriaikaista linjausta. Vanhin on Rengon kirkon kautta ja Alajärven eteläpuolelta kiertänyt linjaus, joka on osittain kasvanut umpeen. Toinen, 1600-luvulla käyttöön otettu linjaus kääntyy Rengon kirkolta pohjoiseen ja kiertää Alajärven pohjoispuolelta. Kolmas linjaus on ns. Rehbinderin oikaisu 1850-luvulta, joka on säilynyt osittain Rengon kirkon ympäristössä. Tieoikaisun suoralinjaisuus muodostaa kontrastin vanhemman Härkätien linjaukselle. Pääosa tieoikaisusta on jäänyt valtatie 10:n alle. Suoralinjaisessa tiessä on mutka ainoastaan Rengon kirkon kohdalla. Rengon kahdeksankulmainen pitkäkirkko on rakennettu kivestä keskiajan loppupuolella ja otettu 1600-luvun autioitumisen jälkeen uudestaan käyttöön 1780-luvulla. Lainamakasiinissa toimii 1964 avattu Härkätiemuseo. Rengon ja Hämeenlinnan välisen Härkätien linjaukseksi 1600-luvun loppupuolella vakiintunut pohjoinen reitti kulkee myös Hattulassa pääosin harvaan asuttujen takamaiden halki. Kyläasutusta on enemmän Alajärven pohjoispäässä. Hämeenlinnan alueella tie ylittää ensin laajan peltoaukean ja Ahveniston harjun ja kääntyy sen jälkeen kohti Hämeen linnaa. Liedon Vanhalinnan tieosuus ja Porras-Renko tieosuus ovat tiehallinnon tiemuseokohteita. Liedon Vanhalinnan alueella tie kulkee valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella. Tie Tammelasta Hämeenlinnaan on Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Tammelassa osa tiestä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen "Mustila-Porras-Kaukolanharju". Tarvasjoen osuus tiestä kuuluu Paimionjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen.
Hämeen Härkätie on historiallinen maantie ja matkailutie, joka kulkee Suomessa Turusta Hämeenlinnaan. Historiantutkija Jaakko Masosen esittämän teorian mukaan Härkätie syntyi viimeistään 800-luvulla, jolloin sisämaasta tuotiin turkiksia ja lääkkeenä käytettyä haustetta läntisen Suomen kauppapaikoille. Hämeeseen taas on rannikolta viety aseita, koruja, metallia ja suolaa. Hämeen Härkätie oli tärkeä liikenneväylä, sillä rannikolta Hämeeseen ei ollut muuta kulkuväylää, koska joet olivat vähävetisiä ja koskisia. Myös sotaväki liikkui tietä vilkkaasti sisämaasta rannikolle.
