Laajoja järvialueita halkovan harjujakson solmukohdassa sijaitsevan Kangasalan kirkonkylää ympäröivät Liuksialan ja Vääksyn kartanot ovat 1500-luvun Suomessa voimakkaimmin Vasan kuningassuvun historiaan liittyneet kartanot. 1700-luvulla poikkeuksellisesti harmaakivestä rakennettu kirkko, kartanot ja suurtilat laajoine viljelymaisemineen kuvastavat vauraan suurtilapitäjän ydinalueen rakentumista 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. Kangasalan keskustassa oleva 1760-luvulla luonnonkivestä rakennettu kirkko on ensimmäisiä Tukholman yli-intendentinviraston suunnitelmien mukaan rakennettuja länsitornillisia ristikirkkoja. Jyrkkä, päädyistä aumattu katto on katettu paanuin. Kirkkoa on korjattu 1890-luvulla Josef Stenbäckin ja 1980-luvulla Seppo Rihlaman suunnitelmin. Puistomaista kirkkomaata rajaa kiviaita. Liuksialan 1500-luvulta periytyvä kartano sijaitsee pienien järvien, Kirkkojärven ja Ahulin sekä suuremman Roineen välissä olevalla laajalla viljelyaukealla. Liuksialan kartanopihan ympärillä on laaja ja hyvin hoidettu puisto. Puiston itäpuolella olevan Pikku-Liuksialan tilan huvilamainen päärakennus lienee vuosisadan vaihteen tienoilta. Merkittävä maisemallinen elementti on Liuksialan kartanoon johtava, viljelyaukeaa halkova, yli kilometrin pituinen koivukuja. Kartanon vanhalla paikalla olevan puisen päärakennuksen ulkoasu on vuodelta 1902. Rakennuksen alla sijaitsevan kivikellarin on arveltu olevan 1500-luvulta. Tilustien varrella on väentupa ja punatiilinen navetta 1890-luvulta. Kulttuurimaisemaan kuuluu lisäksi Liuksialan kappeli. Vääksyn kartano rakennuksineen on rakennettu 1900-luvun alkupuoliskolla. Kartanon vanhin rakennus on perimätiedon mukaan Kaarina Hannuntyttären aikana rakennettu kivikellari. Vääksyn jokivarressa on kartanon mylly, sähkölaitos, kartanomeijeri ja 1860-luvulla paikalle siirretty entinen Kuohun kylpylärakennus. Kartanoalueella on lisäksi useita 1920-luvulla rakennettuja työväen asuinrakennuksia. Vääksyn kartanon puisto on periytyy 1800-luvun alkuun. Kirkkoharjun pohjoispuolella levittäytyy Vesijärven rannalla viljelystasanko, jota elävöittävät pappilan, Sorolan kartanon ja Tavelan tilan talouskeskukset, puistokujanteet ja puutarhat. Sorolan kartanon kaksikerroksisessa päärakennuksessa on sekä klassistisia että funktionalistisia piirteitä. Tavelan tilan pihapiiriin kuuluu 1858 valmistuneen arkkitehtuuriltaan Liuksialaa muistuttavan päärakennuksen lisäksi Mummula ja talousrakennuksia vuosisadan vaihteesta. Kartanoiden lisäksi alueella ovat kirkkoherran ja kappalaisen pappilat sekä Karttialan ja Saikun eli Noormarkun rakennusryhmät.
Kangasalan kirkko on 1760-luvulla rakennettu kivikirkko Kangasalan keskustassa Pikkolan osa-alueella Kirkkoharjun kupeessa. Kirkon on rakentanut Antti Piimänen Ruotsin yli-intendentinviraston laatiman suunnitelman pohjalta. Se otettiin käyttöön ilman tornia 1767, mutta lopullisesti kirkko torneineen valmistui syksyllä 1776. Kirkon torni kaatui vuonna 1782 ja uusi torni valmistui syksyllä 1800. Kirkossa on nykyään Kangasalan Urkurakentamo Oy:n 1988 rakentamat 34-äänikertaiset urut kolmella sormiolla. Persoonallisena yksityiskohtana kirkon katto muodostuu sadoista raameissa olevista tähdistä. Kirkon vasemman takasivustan seinään on muurattu kivi, joka legendan mukaan on toiminut Kuussalon Kaarinan mestausalustana. Veripisarat Kangasalan vaakunassa symboloivat tätä tapahtumaa.
