Lahden kaupungintalo on arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema vuonna 1912 valmistunut rakennus, joka sijaitsee Lahden keskustassa Harjukadun varrella. Tyyliltään se edustaa myöhäisjugendia. Rakennusta on laajennettu vuonna 1934 kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen suunnitelmien mukaan. Sen tunnusmerkki on korkea kellotorni, joka tyyliltään muistuttaa Saarisen suunnittelemien Helsingin rautatieaseman (1909) ja Joensuun kaupungintalon (1914) torneja. Rakennuksessa on käytetty tummaa punatiiltä ja sisätiloissa on vahvoja värejä sekä kasviornamentteja.
Tietoa kohteesta
Lahden kauppalan vuoden 1878 asemakaavaan perustuva Mariankadun seremonia-akseli on topografialtaan ainutlaatuinen. Sommitelman monumentaalipäätteinä ovat kaupungintalo ja kirkko, keskellä kauppatori. Lahden ydinkeskusta pohjautuu kauppalan asemakaavaan, jossa sommitelman pääkadut ovat Aleksanterinkatu ja siitä kohtisuoraan risteävä Mariankatu. Mariankadun päät sijoittuvat kaupunkia halkoville harjuille. Mariankadun seremonia-akselin keskelle, maaston matalimpaan kohtaan sijoittuu kauppatori. Nykyään kadun toisena monumentaalipäätteenä on 1912 valmistunut arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo ja toisena päätteenä 1978 valmistunut akateemikko Alvar Aallon suunnittelema Ristinkirkko. Lahden kaupungintalo sijaitsee Salpausselän harjun rinteessä kaupungin rakennetun keskustan korkeimmalla kohdalla. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo edustaa tyyliltään myöhäistä jugendia. Rakennuksen julkisivumateriaalina on tummaksi poltettu tiili. Mariankadulle päin rakennussommitelmaa hallitsee porrastettu torni, Harjukadun puolella on korostettu valtuustosalia, jonka ikkunat on massiivisesti reunustettu kuparikoristein. Rakennuksen arkkitehtuurissa on yhtäläisyyksiä sekä Helsingin rautatieaseman että Joensuun kaupungintalon kanssa. Vuosisatojen vaihteen arkkitehtuurikäsityksen mukaan kaupungintalon interiöörit on suunniteltu vastaamaan rakennuksen ulkoarkkitehtuuria. Sisätiloissa on käytetty jugendin vahvoja värejä ja luonnonornamentteja. Suuri osa huonekaluista ja valaisimista on Saarisen piirtämiä. Kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen suunnittelema laajennusosa 1930-luvulta on toteutettu Saarisen hengessä. Kauppatoria reunustavat suurikokoiset asuin- ja liiketalot sekä Alatorin puisto muodostavat ajallisesti monikerroksisen kaupunkitilan, jonka edustavaan rakennuskantaan kuuluu rakennuksia 1900-luvun alkupuolelta aina jälleenrakennuskautta edustaviin Starckjohannin ja Pankinportin liiketaloihin.